MITÄ TEHDÄ KUN MOTIVAATIO KATOAA?

Huhuu motivaatio, missä olet? Välillä sitä tietää lähes 100% tarkkuudella mitä tekee, miksi tekee, treeni kulkee, syö terveellisesti, duunit sujuu, menee ajoissa nukkumaan ja herää aamulla pirteänä. Fiilis pysyy korkealla, ihmissuhteet sujuu ja kaikki haasteet tuntuvat voitettavilta. Sitten taas on niitä hetkiä ja kausia, kun näin ei todellakaan ole. Herää väsyneenä, mikään ei kiinnosta, sohva näyttää kivemmalta kuin lenkkarit samoin kuin suklaa porkkanoiden vierellä. Kaikki on vaikeaa ja on vaikeaa löytää tarkoitusta tekemiselleen. Jos et tiedä mistä puhun, niin lucky you, mutta itselläni on ainakin näitä kausia.

Toisaalta tuota protokollaa voisi kutsua myös naisten kohdalla PMS -oireiksi, mutta se nyt on aivan täysin oma asiansa ja sille pitäisi käyttää oma juttunsa erikseen. Ehkä sen jossain vaiheessa teenkin, mutta nyt puhutaan siitä motivaatiosta, joka ei ole pelkästään kytkettynä hormonien heittelyyn. Ja toisaalta olen itse sitä mieltä ettei mitään voi pelkästään PMS -oireiden piikkiinkään laittaa vaikka kuinka olisi nainen. Minun on helppo näistä huudella, kun parhaillaan näistä kyseisistä heittelyistä kärsin. Täytyy sanoa, että tästä osuudesta en ole naiseudessa niin kovin innoissani, mutta kuten kaikissa muissakin asioissa, niin aina jokaisessa asiassa on hyvät ja huonot puolensa. Ja pointtini oli se, että emme me naisetkaan voi kaikkea heittelyä, herkkuhimoa ja väsymystä näiden piikkiin laitaa, sillä muuten puolet kuukaudesta menisi aina päin mäntyä. Haastavampaa se on, sitä ei käy kieltäminen, mutta kaikkiin asioihin täytyy osata suhtautua mahdollisimman hyvin tai muuten tekee itselleen asioista entistä haastavampia.

No mutta takaisin siihen motivaatioon. Puhuin eilen snapchatissani tästä aiheesta vaikkakin hyvin lyhyesti ja sain sen verran taas siitä hyvää palautetta, että päätin tästä vähän kirjoitella. Halusin taas kerran muistuttaa siitä, että kukaan meistä ei ole mitään motivaatiokoneita tai superihmisiä. Meidät on toki luotu erilaisiksi ja erilaisilla intresseillä ja luonteenpiirteillä, joihin vaikuttaa suuresti myös ympäristö, mutta ei kuitenkaan kannata jäädä pohtimaan sitä, onko jollain toisella ollut paremmat lähtökohdat, inspiroivemmat kaverit tai paremmat geenit johonkin asiaan – niihin kun me emme oikein voi vaikuttaa. Kannattaisikin keskittyä siihen, mihin voit nyt vaikuttaa, eli kenen kanssa tällä hetkellä vietät aikaa, millaisia ajatuksia syötät itsellesi ja millaisia tekoja/ ajatuksia teet päivittäin. Ne kun vaikuttavat tämän hetken lisäksi erityisesti tulevaisuuteesi ja siihen mitä kohti haluat mennä.

Minullakaan ei ole aina motivaatiota lähteä treenaamaan, syödä terveellisesti tai käydä ajoissa nukkumaan. Ja kun ihmiset kysyvät, että milloin tietää onko treenimotivaation puuttuminen laiskuutta vai oikeata väsymystä, jolloin pitäisi levätä niin tähän täytyy sanoa, että se on hyvin veteen piirretty viiva omalla kohdallani. Mutta se johtuukin siitä, että näillä rasitusmäärillä se tulee olemaan sitä hyvin pitkälti niin kauan, kun haluan kilpaurheilla. Muiden kohdalla sanoisin niin, että jos et ole treenannut paljoa, niin luultavasti se on vain laiskuutta ja sellaista väsymystä, joka lähtee, kun vain astuu ulos ovesta ja alkaa liikkumaan. Jos taas sen jälkeen ja seuraavana päivänä on entistä väsyneempi, niin tietää että se olikin oikeaa väsymystä ja parempi vaihtoehto olisi ollut levätä, tehdä hengitysharjoituksia ja käydä nukkumaan. Mutta tosiaan – tämä on sellainen asia, jonka vain sinä itse omalla kohdallasi voit oppia tuntemaan! Ja tämäkin on hyvin mustavalkoinen erottelutapa, sillä lisäksi voi olla erilaisia sairauksia ja muita poikkeustilanteita, mutta jokaiseen ei voi ottaa kantaa, kun nämä ovat aina niin yksilöllisiä asioita.

Jos motivaatio siis on hukassa, niin kysy itseltäsi rehellisesti, että mistä se johtuu. Onko se laiskuutta, oikeaa väsymystä vai pitäisikö löytää joku toinen asia mitä tekee, johon motivaatio voisi löytyä helpommin? Onko omat tavoitteet realistisia, jos motivaatiota ei millään löydy eikä varsinkaan pysy?

Olen itse huomannut sen, että kaikkeen mitä oikeasti haluaa löytyy kyllä motivaatiota, mutta joskus sitä mitä haluaa joutuukin etsimään hieman pidempään. Siinä vaiheessa jos kaikki tekeminen alkaa maistumaan puurolle, on hyvä tarkistaa omia tavoitteita ja niitä asioita joita tekee. Kaikki ei voi aina olla kivaa, mutta pääosin pitäisi pystyä nauttimaan tekemisestä tai joutua aina motivaatiota etsimään. Jos kuitenkin pohdinnan jälkeen huomaa, että edelleen se oma tavoite on ajankohtainen ja motivaatio on silti hieman hukassa, niin joskus pieni pakottaminen on hyvä idea. Hetkeksi tekeminen autopilotille, huvitti tai ei. Sillä se saattaakin taas lähteä oikeille raiteilleen ja aito motivaatio tekemiseen löytyy pienen pusertamisen jälkeen. Itselleen pitää olla lempeä, mutta jos aina vaan tekee sitä mikä tuntuu hyvältä, niin mitään ei tapahdu.

Ja vaikka sanoin aluksi, että jos sinulla ei ole ollut motivaatiopulaa koskaan niin ”lucky you” – olen kuitenkin oikeasti sitä mieltä, että kaikki haasteet kasvattavat ja vievät eteenpäin paljon enemmän kuin pumpulissa eläminen. Life is a rollercoaster ja pitää vaan pysyä kyydissä sekä välillä tai vaikka vähän useamminkin olla myös ohjaajan paikalla.

Tuu hei moikkaamaan mua lauantaina Aminopörssille Helsingissä 10-15 välillä! Tiedossa on tuotemaistatuksia, todella hyviä tuotetarjouksia, kilpailuja ja tietenkin me – eli hyvää seuraa 🙂 Myös Aminopörssin Facebook -sivuilla on menossa kilpailuja, kannattaa käydä osallistumassa.

Lisäksi huomasin tällaisen blog awards -äänestyksen, jossa voi ehdottaa omia suosikkeja ehdolle – käykää ihmeessä heittämässä sinne omat suosikit!

Motivaation tai autopilot -vaiheen täyteistä loppuviikkoa!

<3

Eevsku

Kuvat: Annette Evokari

Vaatteet: Adidas

SEURAA MYÖS:

INSTAGRAM: EEVSKU

SNAPCHAT: EEVSKU

FACEBOOK

YOUTUBE

LUITKO JO NÄMÄ?

2 kommenttia

  1. Tulipas hyvään saumaan tää postaus! 😀 Viimesen kuukauden aikana en oo juuri muuta liikuntaa harrastanu ku pyöräilyä. Fyysisesti rankka työ oli, niin en yksinkertaisesti jaksanut muuta. Nyt alotin ashtanga joogan taas tämän tauon jälkeen ja huhhuh, tuntuu et lähtöpisteessä taas ollaan 😀 jospa se tästä.

    Hyvää kesää! 🙂

    1. Voi kiitos kommentista Lotte!
      Ihana kuulla, että tästä oli hyötyä 🙂 Kyllä se siitä lähtee taas, aivan varmasti!

      Oikein hyvää kesää myös sinne! 🙂

      -E