MUN LOPPUVUOSI

Ajattelin pitkästä aikaa kirjoittaa tekstin, jossa kerron teille tämän hetken treeneistäni ja loppuvuoden suunnitelmista. Tätä tekstiä kirjoittaessa istuin parhaillaan kampaajani Minnan penkissä ja aika kampaajalla on minulle yleensä hetki tehdä myös samalla toimistotöitä. 😀 Tänään minulla on sopivasti lepopäivä, niin ehtii istua ilman kiirettä hoidoissa ja aamu starttasikin jo hierojalla sekä ripsihuollolla. Kuulostaa paljolta yhdelle päivälle, mutta tosiaan näin treenien lepopäivänä on helpompi hoitaa tällaisia asioita. Olen pitänyt itse ripsiä ja kynsiä nyt pari vuotta ja no – välillä mietin olisinko ilman, mutta kyllä ne helpottavat elämääni niin paljon, että toistaiseksi plussia on paljon enemmän kuin miinuksia. Ainoat miinukset näissä on kuukausittaiset huollot sekä tietenkin niiden ”luonnottomuus”, mutta ajankäytöllisesti minulla menee sata kertaa vähemmän näihin aikaa kuin se, että itse meikkaisin, pesisin meikkejä ja laittaisin kynsiäni. Lisäksi koen näiden ripsien ja kynsien sopivan hyvin kokonaisuuteen eivätkä ne vaikuta omaan näkemykseeni luonnollisuudesta, koska ne eivät mitenkään pomppaa kokonaislookista. Onko teillä ripsiä tai kynsiä ja käyttekö kampaajalla? Nämä kolme ovat kauneudenhoitoni kulmakiviä, koska näiden avulla minun ei tarvitse tehdä itselleni muuten päivittäin juuri mitään. Jos nyt muistan hiukset (ja ne ripset) harjata, hahah.

Kroppaani käyn huoltamassa tällä hetkellä viikottain joko hierojalla, osteopaatilla, kiropraktikolla tai vastaavalla. Nyt olen hyödyntänyt noita kolmea pääosin ja olen miettinyt myös mahdollisesti LPG -hoitojen starttaamista taas pitkästä aikaa. Ne auttavat minulla parhaiten pehmittämään lihaskalvoja ja parantavat nestekiertoa. Kiropraktikolla käyn harvemmin ja en ollut itseasiassa käynyt siellä pitkään aikaan, mutta sain hyvin apua siitä pari viikkoa takaperin vinon lantioni kanssa.

Tuo vino lantioni on tosiaan myös aiheuttanut vähän haasteita selkäni kanssa ja olenkin siitä maininnut muutaman kerran, mutta nyt tilanne on onneksi ollut jo hetken aikaa parempi. Pystyn melkein normaalisti treenaamaan, kunhan vältän alaselkään kohdistuvia liian suuria tärähdyksiä, kuten kovat juoksuspurtit tai kovalla lattialla tehty akrobatia. Kävin itseasiassa eilen kuvauttamassa lannerankani magneetissa, joka oli ehkä ihan fiksua niin tiedän pian oikeasti mikä selässä on ja ei tarvitse arvailla.

Toki teen myös omatoimisesti kehonhuoltoa ja liikkuvuusharjoittelua, mutta näillä treenimäärillä omatoiminen huolto ei ihan riitä. Ja jo ihan pelkästään muiden ammattilaisten näkemys oman kropan tilasta antaa aina hyvää osviittaa siitä, mihin kannattaisi omissa treeneissä ja kehonhuollossa keskittyä. Kävin pari viikkoa sitten myös tutulla fyssarilla, jolta sain hyviä ohjeita juurikin tuohon lantionseudun hallintaan ja puolierojen tasoittamiseen. Ortopedin löydöistä selkäni (ja ranteeni) kanssa tulen kertomaan lisää erillisessä postauksessa ja kerron myös miten olen saanut selkääni omin avuin parempaan kuntoon sekä hoitanut puolieroja ja saanut SI-nivelen vaivaa paremmaksi.

Jos tuota selkävaivaa ei lasketa, niin muuten treenit ovat sujuneet hyvin ja ensi kevään kilpailut alkavat tuntua todellisilta. Alkuvuosi oli sen verran haastava selän ollessa pahimmillaan, että välillä koko urheilu-ura tuntui mahdottomalta ajatukselta.. Itseäni auttoi siinä vaiheessa paljon muiden urheilijoiden tarinat loukkaantumisista ja niistä toipumisesta. Alkuvuonna tai oikeastaan pitkälle kevääseen olin myös todella väsynyt, joka johtui liian rankasta syksystä monella eri tasolla. Tämä vuosi on ollutkin hieman outo ja todella poikkeava edellisiin verrattuna, sillä olen ollut paljon enemmän paikallani ja tehnyt myös tietoisia muutoksia omaan arkeen ja ajatusmaailmaani. Olen käynyt läpi asioita, joita olen monta vuotta pitänyt sisälläni ja se on ollut todella helpottavaa vaikkakin myös rankkaa. On sellainen olo, että saisi aloittaa puhtaalta pöydältä uuden kilpailukauden ja ylipäänsä tuntuu, että elämässäni aukeaa pian ikäänkuin ”new chapter”. Kirjoitinkin jokin aika sitten ”7 vuoden sykleistä” (Mitä sanoisin 21-vuotiaalle Eveliinalle?) ja nyt on itseasiassa menossa loppusuora yhdestä 7 vuoden syklistäni. 😉 Ei näitä niin tosissaan tarvitse ottaa, mutta jostain syystä omalla kohdallani pitää hyvin paikkaansa..

Elämäni on tässä meneillään olevassa syklissä ollut todella epävakaata sekä fyysisellä, että myös henkisellä ja sosiaalisella tasolla. Tuo kuulostaa hieman epämääräiseltä ja rajulta, mutta on tapahtunut niin paljon muutoksia ja olen joutunut aika kovaan kouluun monellakin eri saralla. Kroppa ei välillä oikein toiminut (2013-2016) ja en tiennyt alkaako se koskaan toimimaan uudestaan kunnolla. Tottakai olen koko ajan siihen halunnut uskoa, mutta silti välillä epätoivo ja pelko on vallannut mieltä. Erosin 2013 keväällä elämäni tähän saakka pisimmästä parisuhteesta (melkein 7 vuotta), jonka jälkeen en hetkeen osannut sitoutua mihinkään ja osa ihmissuhteista oli tämän jälkeen aivan vääränlaisia (mutta opettavaisia ja ilman niitä ei minulla olisi nyt näin hyviä ihmissuhteita). Tämän lisäksi en oikein kokenut mitään paikkaa kodiksi enkä viihtynyt pidempään missään – olen muuttanut 2011-2017 välillä 9 kertaa (heh). Olin levoton. Halusin matkustaa, mennä, olla vapaa ja sitoutumatta täysin mihinkään. Tähänkin kaikkeen on monta eri syytä, mutta se on ihan oma juttunsa. Ei tuo aika silti pelkästään huono asia ollut vaan nautin paljon tuosta vapaudesta ja menemisestä – se teki todella hyvää hetken aikaa. Enkä tällä nyt tarkoita siis mitään villejä irtosuhteita vaan vapaudella tarkoitan sellaista ”voin koska vaan pakata matkalaukkuni ja lähteä, olla täysin vapaa tekemään elämälläni mitä haluan ja keskittymään itseeni” -vapautta.

Pidän siitä vapauden tunteesta edelleenkin enkä tarkoita ettenkö voisi nytkin ”pakata laukkuja ja vain lähteä” – tottakai voin jos haluan. Mutta kun en halua. Välillä saan hetkittäin edelleen niitä fiiliksiä, että pitäisikö vain lähteä pois Suomesta, mutta tällä hetkellä minulla on todella hyvä olla kotona. Olen saanut elää ja kokea sen täyden vapauden – tiedän mitä se on ja en tavallaan sitä eräänlaista vapautta haluakaan koskaan kadottaa, koska meidän kuuluukin olla vapaita. Vapaita tekemään mitä haluamme, toisia tietenkin kunnioittaen. Ja kunnioitamme kyllä toisia, jos meillä on hyvä olla itsemme kanssa. Toisten kunnioittaminen, rakastaminen ja hyvin kohteleminen lähtee aina siitä, että tekee niin ensin itselleen.

Tästähän tulikin mielenkiintoinen teksti…

Lähdin ensin kirjoittamaan jotain perus ”treenikuulumisia”, mutta sitten sieltä tulikin tällaisia ajatuksia. Minulla onkin ollut aika paljon ajatuksia päässäni, joita haluaisin teille kirjoittaa, mutta rehellisyyden nimissä nyt on ollut aika vähän aikaa luoville teksteille. Aloitin tosiaan valmistautumaan ensi kevään kisoihin ja se tarkoittaa omalla kohdalla sellaista ”vaihteen kääntämistä” pikkuhiljaa siihen suuntaan, että treenit, kehonhuolto, nukkuminen ja kaikki kilpailuihin liittyvä menee ykköseksi. Muutosta siihenkään ei voi tehdä kertaheitolla ja minulla on ollut vielä aika paljon työjuttuja tehtävänä, joten silloin kaikki luovempi jää vähän vähemmälle. Olen tietoisesti tehnyt nyt syksyllä enemmän töitä ja valmistellut juttuja ensi keväällekin, jotta voisin keväällä ainakin lähellä kisoja sitten keskittyä itse tekemiseen mahdollisimman paljon.

Kilpailuista ja niihin valmistautumisesta voisin kirjoitella ja kuvailla videota tässä valmistautumisen varrella, mutta sanotaanko näin, että tulevat kilpailut eivät varsinkaan vielä elämääni juuri muuta, koska tätä samaa treeni-ruoka-lepo-työ -rutiinia olen tehnyt jo useamman vuoden. Toki siihen kuuluvat myös ihmissuhteet ja niiden ylläpito, joista tosin parisuhdetta lukuunottamatta osa jää pakostakin vähän vähemmälle.

Onko teillä jotain mikä erityisesti kiinnostaisi kilpailuvalmistautumisessa? 

Mitähän muuta nyt sitten tässä vielä kirjoittaisin. Treenit kulkee, vapaaohjelman koreografia on viimeistelyä vaille valmis, kilpailuasut pistettiin eilen suunnittelusta eteenpäin, huomenna saan tietää lannerankani kohtalon, töitä on paljon, mutta erittäin kivoja sellaisia ja alle viikon päästä starttaa mun ensimmäinen kuntosali -nettivalmennus (STRONG WOMAN by Eevsku)! Ensi viikonloppuna olen Levillä (pe & la workshopit Levi Wellness Clubilla) ja mahdollisesti vielä joku workshop tulossa Helsinkiin – viimeistään alkuvuoteen.

Kuvat: Anne Barck

Siinä ehkä päällimmäiset ajatukset tästä hetkestä ja samalla myös loppuvuoden kuvioista. Hieman sekavaa ajatusten kulkua, mutta sellaista se välillä on! Huomenna kirjoitan tänne blogiin vähän enemmän kuulumisia meidän kodista. 🙂

Palataan

Eevsku

 

Edellinen teksti:
Tarvitaanko lisäravinteita

//

Seuraa myös:
Instagram & Snapchat @eevsku
Facebook
//
STRONG WOMAN -nettivalmennus

LUITKO JO NÄMÄ?

8 kommenttia

  1. Moikka!
    Ihailen sinua kyllä siinä, että aloitat sitkeästi alusta vastoinkäymisten tai haasteiden jälkeen. Kerta toisensa jälkeen.
    Itse teen sitä kyllä juoksun suhteen, että olipa syy vamma tai sairastuminen, löydän sitkeyttä aloittaa alusta juokseminen, mutta tuntuu, että muiden uusien alkujen kanssa on vaikeampaa.
    Olen aloittamassa uuden elämänvaiheen uuden ammatin ja opiskelun muodossa ja tuntuu, että välillä pää on täynnä vain epätietoisuutta ja epävarmuutta – ihan kaikesta!
    Mistä sinä löydät voiman ja sitkeyden aloittaa juttuja alusta? Mitkä ovat sinun arkisia keinoja hallita haasteiden tuomaa ähkyä?
    Kiitos tuosta kirjoituksesta.
    Vaikka kirjoitit itse, että tekstisi oli ”sekavaa ajatusten juoksua” sain ajatuksistasi paljon lohtua ♥
    Olet ihana.

  2. Ihana sinä! <3

    Tuo on hyvä kysymys.. Ehkä olen rakentanut pääni sisälle sellaisen käytösmallin, että aina jatketaan eteenpäin, tapahtui mitä tahansa. Jotenkin näen asian niin, että aina kannattaa jatkaa eteenpäin, koska mitä se auttaa jos jää paikalleen tai liikaa murehtimaan? Olen tosin oppinut myös, että jossain vaiheessa ne murheet/traumat on turvallisessa ympäristössä hyvä purkaa, mutta sitten päästää niistä irti. Se mitä on tapahtunut vaikuttaa tietysti omaan käyttäytymiseen ja valintoihin, mutta sen ei tarvitse määritellä tulevaisuutta.

    Olen vaikeiden tilanteiden kohdalla ikäänkuin ajatellut "aloittavani kaiken alusta" ja annan itselleni luvan tehdä ihan mitä vain, jolloin ei ole mitään rajoitteita ja tunnen oikeasti sen mitä haluan tehdä enkä toimi vain vanhan tottumuksen mukaan.

    Ja arkisia keinoja? Ehkä juuri se, että ottaa 100% vastuun omasta elämästä eikä vieritä mitään muiden syyksi. Se on tietysti vaikeaa ja uhriutuminen olisi joissain tilanteissa paljon helpompaan, mutta tuo malli ja ajatus antaa oikeasti todella paljon enemmän valtaa omassa elämässä.

    Toinen on se, että miettii tarkasti mitä elämältään, ihmissuhteiltaan ja itseltään haluaa. Pysähtyy miettimään niitä asioita ja alkaa toimimaan sen mukaisesti, että nuo toiveet täyttyvät.

    Itselleen pitää olla armollinen, mutta muiden syyttäminen ei ikinä auta. Asiat järjestyvät, kun uskoo hyvään, tekee parhaansa ja lepää sekä hengittää tarpeeksi.

    Kiitos sanoistasi ja kiva kuulla, että teksti kolahti! <3

    Ihanaa päivää Ansku!

  3. Ihana tuo sinun paitasi 🙂 oletko hankkinut sen mistä?

    Tekstejäsi ja treenikuulumisiasi on mukava lueskella. Tsemppiä kevään koitokseen.

  4. Moi,

    Seuraan sinua somessa ja luen säännöllisesti blogiasi. Olet inspiroiva ja ihailtava ihminen. Nettivalmennuksesi kiinnostaisi etenkin treenien ja erityisesti lämmittelyiden osalta, mietin sitä vielä. Onko se tulossa myös myöhemmin myyntiin?

    Sitten pari postaus-toivetta! Mainitsit kynsistä ja ripsistä, jotka helpottavat arkeasi. Olisi mielenkiintoista lukea ihonhoitorutiineistasi ja mitä tuotteita/meikkejä käytät arkena tai jos haluat meikata vähän enemmän. Entä miten se vaikuttaa ihonhoitoosi, jos treenejä on kahdet päivässä, vai vaikuttaako se? Esim. suihkut ja rasvaukset ym.
    Myös ruokapäiväkirja-tyyppinen postaus olisi kiva.

    Kaikkea hyvää sinulle!

    1. Moi Oona!

      Ihana kommentti, kiitos paljon kun kirjoitit!

      Tuo nettivalmennus alkaa tosiaan tulevana maanantaina 20.11. ja seuraavan kerran tammikuussa – eli tulee myyntiin myös joulukuun puolella uudelleen.

      Tervetuloa siihen mukaan ja kiitos paljon postaustoiveista! Kaikkea hyvää myös sinne! <3
      -E

  5. Oi miten ihana postaus! <3 Meille jokaiselle tekee joskus oikein hyvää pysähtyä miettimään, että missä mennään ja mitä asioita elämältä haluaa! Muista Eve pitää huolta itsestäsi. 🙂 Mukavia syksyisiä päiviä ja joulunodotusta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *