MOTIVAATIO & AAMURUTIINIT – PODCAST

 

Näin pääsiäisen alkuun äänitin vielä uuden podcast jakson! Tässä uudessa jaksossa (#4) puhun motivaatiosta, kuinka sen löytää ja miten sitä ylläpidetään sekä kerron omista aamurutiineista/ aamusivujen kirjoittamisesta ja miksi niitä teen.

Podcastin löydät  Soundcloudista.

 

Energistä pääsiäistä kaikille! Nettivalmennuksiin pääsee vielä mukaan pääsiäisen ajan ja sitten näihin kahteen (Strong Woman ja Bodycontrol SUPER) vasta ensi syksynä.

 

Edellinen teksti: UUSI TUBEVIDEO JA NETTIVALMENNUS -STARTIT
Seuraa myös:
Instagram
Facebook
Youtube
Snapchat: eevsku

Lue lisää

UUSI TUBEVIDEO & NETTIVALMENNUS -STARTIT

 

HEIPS!

 

Kuvasin mun perjantailta uutta tubevideoo, jossa näkyy vähän mun treeniä ja työpäivää. Olin puhumassa yhdessä avajaistilaisuudessa ja treenasin mun vapaaohjelmaa. Videolla höpöttelen myös ajatuksia liikunnan vaikutuksista mielen hyvinvointiin!

Kurkkaa video tästä alta:

 

Lisäksi tänään starttasi mun kaksi valmennusta, Strong Woman ja Bodycontrol Super. Nyt siis saa heti seuraavan 2 viikon treeniohjelmat, ruokavaliot, reseptejä jne. Nämä starttaavat seuraavan kerran vasta luultavasti syksyllä, eli jos nyt keväälle haluaa ohjelmia, niin kannattaa hypätä mukaan! 🙂

 

STRONG WOMAN – NETTIVALMENNUS

BODYCONTROL SUPER – NETTIVALMENNUS

 

 

Ihanaa sunnuntaita!

Kuvat: Rosa-Lia Ekroos

_____

Edellinen teksti: MITÄ VARTEN ME ELÄMME?
Seuraa myös:
Instagram
Facebook
Youtube
Snapchat: eevsku

Lue lisää

MITÄ VARTEN ME ELÄMME?

Mitä varten tai ketä varten me elämme?

Tämä kysymys on ollut päässäni taas kerran hyvin paljon. Se nousee aika ajoin ja johtaa välillä aika syvällisiin pohdintoihin siitä, miksi tekee mitä tekee ja ketä varten tekee. Mitä elämältään oikeasti haluaa? Mistä onnellisuus tulee? Olenko onnellinen? Teenkö oikeita asioita?

Nämä kysymykset ja pohdinta tuntuu aina hyvältä ja sitä ne todella ovat. Luulen, että jokaisen tulisi pohtia näitä kysymyksiä elämässään, jotta pääsee eteenpäin ja pystyy elämään sellaista elämää, mitä oikeasti haluaa.

Me monesti huomaamattamme saatamme elää toisten odotuksia ja sitä mitä luulemme haluavamme, koska päähän on istutettu ajatus ”näin tämän kuuluu mennä”. Tuota ajatusta tulisi rikkoa. Ei ole olemassa mitään ”näin tämän kuuluu mennä”. Miksi olisi? Miksi olisi jotain kiveen kirjoitettuja sääntöjä, miten elämää kuuluisi elää?

Niin kauan, kun ei vahingoita ketään muita omilla teoillaan tai sanoillaan, on minusta vapaa tekemään mitä ikinä elämällään haluaa. Tehdä sellaista työtä, rakentaa ihmissuhteita, asua missä ikinä ja viettää vapaa-aikansa – juuri niinkuin haluaa.

Yhteiskunnan normit ovat minusta niin hassuja ja välillä niitä on huvittavaa tarkastella ikäänkuin ulkopuolisena. Vaikka huomaamattaan alitajuisesti onkin paljon mukana niissä ja osa niistä on toki hyviä. Ne ylläpitävät järjestystä, turvallisuutta ja käytöstapoja. Mutta monet ovat myös turhia, kuten se millaisessa kaavassa elämän tulisi mennä ja mitä me arvostamme / meidät opetetaan arvostamaan.

Hanki korkea koulutus, arvostettu työ, ole ahkera, tee paljon töitä, perusta perhe, osta asunto, käy etelän lomalla, hanki auto.

Eikä tuossakaan ole mitään väärää, jos se on se mitä sinä haluat. Jos se on se, mikä tekee sinut onnelliseksi.

Tai no, ”tehdä onnelliseksi” on tavallaan myös huono käsite, sillä onnellisuus ei löydy mistään ulkopuolisesta. Ulkopuolelta haettu onnellisuus on aina hetkellistä. Meillä on kuitenkin mahdollisuus olla onnellisia joka hetki, jos pystymme olemaan läsnä. Se on vaikeaa, todella vaikeaa. Mutta ajattelemisen arvoista.

On toki helpompaa olla läsnä ja löytää onnellisuus sisältä, jos ympärillä ei ole pelkkiä sammutettavia tulipaloja. On helpompaa löytää sisäinen rauha, jos stressi terveydestä, taloudesta, perheestä tai työstä ei ole koko ajan läsnä. Mutta jos oikein harjoittelee, pystyy olemaan onnellinen kaikkien niiden tulipalojenkin keskellä. Siitä kai elämässä oikeasti olisi kyse. Että oppisi olemaan läsnä, onnellinen ja kiitollinen vaikka tapahtuisi mitä.

Kuka siinä sitten onnistuu?

En tiedä onko sillä väliä onnistuuko siinä tai ei. Suorittamista sen ei ainakaan pitäisi olla. Luulen, että onnellisuus löytyy hyväksymisestä. Siitä, ettei hae hyvän olon tunteita koko ajan ulkopuolelta vaan oppisi löytämään sen itsestään. Sisältä. Rauhasta, hyväksymisestä, kiitollisuudesta.

Itselläni tämä tilaa löytyy välillä. On hetkiä, joskus jopa päiviä, kun voi olla äärettömän kiitollinen ja onnellinen vain olemalla haluamatta sillä hetkellä mitään enempää. Ja on hetkiä sekä päiviä, kun se tunne on niin kadoksissa kuin vaan voi. Tuntuu, että mikään ei ole hyvin. Vaikka oikeasti on. Siinäkin hetkessä auttaa se, kun muistaa, että myös se tunne on hetkellinen. Kaikki tunteet ovat. Ja ne ovat myös meidän itsemme muokattavissa vaikkakin välillä ne on vain parempi hyväksyä eikä yrittää pakolla muuttaa. Sillä pakolla ne eivät muutu.

On tavallaan ristiriitaista, että kirjoitan sisäisestä rauhasta, onnellisuudesta ja siitä ettei mikään onni tule ulkopuolelta, koska kuitenkin itse myös tavoittelen sitä ulkopuolelta. Minusta nämä eivät kuitenkaan poissulje toisiaan. Jos en haluaisi mitään ”onnea tai hyvän olon tunteita” ulkopuolelta, niin silloin voisin varmaan elää puumajassani jossain keskellä metsää. Mutta en sitä kuitenkaan halua vaan haluan myös tehdä, saavuttaa, toteuttaa ja menestyä. Ainakin tällä hetkellä. Se saa minut elämään täysillä ja pitää minut vireessä.

Haen edelleen niitä äärimmäisiä tunteita, joka on osa luonnettani. Olisiko elämä helpompaa ilman näiden havittelua? Kyllä. Olisiko se tasaisempaa? Luultavasti kyllä. Mutta en ainakaan vielä ole valmis päästämään irti niiden äärimmäisten tunteiden havittelusta. Se on viha-rakkaus suhde, sillä siihen kuuluvat tottakai myös ne huonot tunteet. Niihin vain täytyy osata suhtautua oikein. En aina osaa, mutta harjoittelen.

Ja silti vaikka tavoittelen ulkopuolisia asioita, olen opetellut olemaan onnellinen ja kiitollinen juuri nyt. Se on tärkeää. Minua ei määrittele mikään saavutus tai muiden arvostus. Tottakai me haluamme arvostusta (ja osa myös saavutuksia), mutta millä tai kenen mielipiteellä on oikeasti väliä? Omien sekä mahdollisesti sinulle kaikista tärkeimpien ihmisten. Ja he varmasti (tai toivottavasti) arvostavat sinua ilman mitään meriittejä, saavutuksia. Elämässä on niin paljon tärkeämpiäkin asioita. Mutta arvostus lähtee aina sinusta itsestäsi, älä siis odota sitä ulkopuolelta.

En tiedä saatko kiinni näistä ajatuksista, mutta ehkä ne silti herättivät sinussa ainakin jotain. Elämä on yksi iso tutkimusmatka meidän omaan mieleen, toisten mieleen ja siihen mitä kaikkea täällä voi tehdä tai toteuttaa. Se mitä haluaisin kannustaa ihmisiä tekemään enemmän, on kyseenalaistaminen sille ”mitä kuuluisi tehdä” ja sen pohtiminen, mitä tekee ja miksi. Mitä oikeasti haluaisit tehdä? Miksi se ei olisi mahdollista? En minäkään olisi uskonut olevani tässä pisteessä vielä muutama vuosi sitten, mutta askel kerrallaan se kaikki onnistui.

Enkä nyt sano, että oma tilanteeni olisi mitenkään tavoiteltava asia. Minulle se on ollut ja olen todella kiitollinen ja onnellinen tästä kaikesta. Haluan silti mennä koko ajan eteenpäin vaikka välillä onkin hyvä pysähtyä. Rakastan projekteja, rakastan itseni haastamista. Minulle on tärkeää päästä aina seuraavalle tasolle. Meille jokaiselle se voi tarkoittaa mitä tahansa eikä meidän kaikkien ole tarve aina ”tavoitella jotain”. Voi olla ihan hyvä näin. Oikeastihan on ihan hyvä näin. Miksei olisi? Sinulla on vain tämä hetki, tämä keho, nämä ajatukset. Menneisyys on mennyttä ja tulevaisuudesta me emme tiedä.

 

Ihanaa torstaita

 

___________________

 

NÄMÄ VALMENNUKSET OVAT AUKI NYT:

STRONG WOMAN

BODYCONTROL SUPER

_____

Edellinen teksti: VUODEN ENERGISIN? INSPIRATION BLOG AWARDS
Seuraa myös:
Instagram
Facebook
Youtube
Snapchat: eevsku

Lue lisää