Mihin tää aika meni? Herranjestas mä olen ollut tällä saarella melkein 7kk. 7kk mun elämästä!! Huhhu. 😀 No mut ei ole kyllä mennyt aika hukkaan.
Viimeisiin viikkoihin on mahtunut paljon jäähyväisiä ja viimeisiä illallisia ja juhlia. Yksi kerrallaan meidän huipputiimi lähtee täältä pois ja tulee uudet tilalle. Itseasiassa tänään sillä lentokoneella millä mä lähden, tulee uusi Blue Academy porukka tänne. Niille kaikki on niin uutta ja jännää, ihan hassua miettiä omaa Blue Academy aikaa, kun siitä on niin pitkä aika, mutta muistaa kaiken kuitenkin ihan selvästi. Ja varsinkin sen kuinka petyin niin paljon jäätyäni tänne Gran Canarialle, ja olin pakkaamassa laukkujani monta kertaa ensimmäisen kuukauden aikana. Onneks en pakannut, koska sitä olisin katunut loppu elämäni. Tältä talvelta olen saanut niin paljon ettei sitä voi edes mitata. Uskomattoman paljon uutta työkokemusta, uusia ystäviä, mahtavia kokemuksia vapaapäivinä, vastuuta ja paljon lisää itseluottamusta. Ainut negatiivinen puoli on tietysti ollut se etten ole voinut olla rakkaitteni kanssa täällä. Mutta vaikka on ikävöity, niin ei se aika liian pitkä ole ollut.

Mulla menee varmasti monta viikkoa ennen kun tajuan etten ole tulossa enää takaisin. Eilen illalla vielä kattelin parvekkeelta tähtiä ja merta, en tiedä tulenko enää koskaan asumaan tällaisessa paikassa. Pitää myös totutella takaisin ”normaaliin” elämään. Täällä mennään koko ajan johonkin suuntaan, ja vauhdilla. Toisaalta oon just odottanu kotiin pääsyä, niin pääsis esimerkiks syömään ihan normaalia kotiruokaa ja käymään kuntosalilla.

Nyt olen tässä aamun siivoillut ja pessyt lakanoita ym mun mielettömälle kämppikselle Millalle, ettei tietenkään jääkarhun tarvitse alkaa mun jälkiä siivoomaan. Sit pitäis ottaa kamat mukaan, taksi ja Bahiaan vielä sanomaan hyvästit, sekä sitten bussilla lentokentälle. Jäähyväiset on omalla tavallaan vaikeammat nyt kun puoli vuotta sitten, nimittäin en välttämättä enää ikinä näe kaikkia ihmisiä kenen kanssa olen viettänyt tämän ajan, enkä ehkä enää ikinä tule Bahiaan takaisin. Kuitenkin jäähyväisiä jättäessä Suomessa tiesi, että mua odotetaan kun tulen takaisin. Ja siitä saa olla mielettömän onnellinen!

Kiitos Gran Canaria & Finnmatkat -tiimi. On ollut mieletöntä, enkä ikinä tule unohtamaan tätä aikaa ja meidän Bahia perhettä! Ja ehkä ensi talvena taas nähdään 😉

Kiitos myös kaikki jotka olette lukeneet tätä blogia, tässä puolen vuoden aikana sivuja on katsottu yli 2000 kertaa, että ainakin joku on vilkaissut, vaikka kommentteja ei olekaan sadellut! Ja kaikki jotka olette Suomen kylmässä talvessa kiroilleet kun mä kirjottelen täällä surffailusta yms, niin eikun vain hakemaan omia samanlaisia kokemuksia. Ensi syksylle vaan hakemusta Finnmatkoille! Tähän Tui Nordicin Blue Worldiin ei voi kun rakastua. ;>

Tämä on mun viimeinen teksti Gran Canarialta. :(((( Byhyy! Mutta toisaalta taas JEEEEEE seuraava teksti on kotoa rakkaiden ympäröimänä. :)))) Voi olla että kirjoittelen vielä vähän kotoa fiiliksiä ja mahdollisesti sitten seuraavat tekstit tulee mun seuraavasta seikkailusta, en mä nimittäin pysty paikalleni pitkäks aikaa jäämään.

PUSS, HALI ja KOHTA NÄHDÄÄN!! <3
Eve

17 päivää jäljellä. Ihan hullua! Ja huomenna mun pienenpieni pikkusisko täyttää jo 12v!! Huhhu. Miten aika jotenki menee aina vaan nopeammin mitä vanhemmaks tulee? Joku sanoki kerran ihan fiksusti että vuodet menee niinku vessapaperirulla, ku se lähenee loppua niin aina vaan menee nopeammin. Näin se sit täytyy varmaan olla. No mut anyway, tosiaan 2,5 viikkoa jäljellä tällä saarella jonne en varmaan ikinä olis tullut ilman tätä kokemusta. Ja päivääkään en vaihtais pois! On täällä ollut vaikeaa, ja tosiaan aluks olin pakkaamassa laukkujani että tuun kotiin maitojunalla kun tää kohde ei miellyttänyt. Mutta mulla on ollut aivan upeita ihmisiä täällä ympärillä ja täällä on päässy tekemään paljon ja vapaapäivät on ollut ihan mielettömiä.

On tullut nyt siis aika kun pikkuhiljaa aletaan sanomaan hyvästejä. Ensimmäiset on jo sanottu. Ja mä kun niiiiin inhoan hyvästejä!! Onneks ne ihmiset kenestä on tullut läheisiä, on sellaisia ketä aion varmasti nähdä vielä. Ja tätä työtäkin tulee kyllä ikävä, Suomessa oon varmaan ihan pihalla kun ei tarvitsekaan olla koko ajan menossa. Tai no en nyt taas siitä tiedä, oonhan mä aikamoinen menijä kotonakin.. Mutta tosiaan nyt on myös ollut sit aika viimeisien tiimi-iltojen, kun kaikki on vielä paikalla. Viime maanantaina meillä oli tiimipäivä, jolloin mentiin Maspalomasin hiekkadyyneille surffaamaan, käytiin mäkkärissä(!!!!!) syömässä ja sit bailattiin aamuun asti yhdessä. Dyyneillä kiivettiin siis korkeimmille hiekkadyyneille ja laskettiin lumilaudalla alas. Oli kyllä hauska kokemus, mutta lumilautailu on sata kertaa siistimpää. Oli myös todella rankkaa kiivetä se dyyni ylös aina laudan kanssa, huh.
Huomenna on sitten toinen tiimijuttu, kick down. Mennään vielä suuremmalla porukalla viettää iltaa, ja tiedetään sen verran että mennään SuperCat -katamaraanille, jossa on juomat ja ruuat niin sanotusti All Inclusive! Saa nähdä mitä muuta ne on keksiny, toivon vaan ettei ole liian kylmä merellä.. 🙂

Mulla on varmaan vaan 2 täyttä vapaapäivää +puolipäivävapaat jäljellä, jotka aion käyttää ahkerasti auringonottoon! Viimeiset auringot on nyt saatava ennen kun tulen Suomen kevättä kattelee. Mutta on kyllä aivan mielettömän ihanaa tulla kotiin. Alan olee aika innoissani 🙂 Huomenna ennen kick downia vedän meidän shopping reissun asiakkaille, niin vois kattella jo vähän tuliaisiakin.. Ehkä lahjan Emmille.

Mutta nyt kun on tortillat jo vähän mahassa sulanut niin aletaan Millan kanssa opettelee uusia biisejä Zumbaan! Minusta, joka ei ikinä ollut käynyt zumba tunnilla, on tullut kuulkaa aikamoinen zumbaopettaja. Taidan hankkia sen lisenssin ohjaamiseen Suomessa kunhan löydän aikaa jostain välistä 😀

Haleja taas paljonnnn!! Ehkä kirjoitan vielä kerran ennen kun tuun kotiin, mutta sit päästäänkin jo juttelee kasvotusten, odotan sitä aivan todella paljon!

<3 Eve

No moi taas, oonpas ollut ahkera kirjoittaan tänne. Täällä vaan kun ei tuu niin paljoa koneella lorvittua.
Mä kuulkaa kävin nyt siellä sukeltamassa vihdoin ja viimein! Oli kyllä aika siistiä, mutta myös pelottavaa. Täällä ei oo niin hieno vedenalainen maailma, niin en nyt älyttömästi innostunut, mutta kyllä mä haluan sitä uudestaan vielä kokeilla.  Mulla on myös vähän vaikeat korvat ku ne menee helposti lukkoon niin sitä mä vähän stressasin, mutta ihan hyvin meni! Ne otti musta myös hienon kuvan veden alla, jonka voi katsoa mun facebookista, hihii.

Muuten täällä on taas aika vierähtänyt hurjan nopeasti enkä edes muista mitä kaikkea on tapahtunu. Ainaki oon urheillu vähän enemmän kun alkukaudesta, koska huomasin että en oo urheillu. Joo. Ja sit viime viikolla mä pääsin vapaapäivänäni Teneriffalle Loro Parkkiin, mikä on yks Euroopan suurimmista eläinpuistoista! Näin mm. pingviinejä ja miekkavalaita, joita en ollut ennen nähnyt. Ja ihan paras merileijona show! Miten ne voikaan opettaa niille eläimille semmosia jutskia. Oli kiva päivä ruotsalaiskollegani Marian kanssa, vaikka satokin vähän vettä koko päivän. Onneks oltiin niin neuvokkaita että ostettiin semmoset sadeviitat. Et nyt mulla on sitten turkoosi Loro Parkin sadeviitta, taidan antaa sen jollekin tuliaiseks.. Miinusta kyllä niiden matkamuistomyymälöistä, oikein tällä kertaa etsimällä sai etsiä jotain ostettavaa, eikä siltikään löytyny mitään.

Tänään meidän Bamse&Friends Fun Dayssa olin eka kertaa Coco pelle! Oli kivaa. Tein kärrynpyöriä ja sit lopuks lapset työnsi mut altaaseen. Muutenkin oli ihan kiva, vaikka väsyttävä päivä. Varmaan vielä perjantai verottaa, kun tanssin niin hurjasti koko illan tuolla paikallisessa. Aloitettiin ilta ensin Sioux City-villin lännen kylässä, vähän esityksiä, ruokaa ja ilmaista juotavaa ja sit meidän sound&light-teknikon synttäreille paikalliseen. Oli pitkästä aikaa kiva ilta! Mut ei oo kyllä mun juttu tehdä töitä seuraavana päivänä. Huomenna toivottavasti jo sit pirteempi!

Tiistaina olis sit taas vapaata ja jotain yritetään Millan kanssa keksiä. Ehkä surfaamaan tai semmoselle loikoilu laivalle, saa nyt nähdä.. Keskiviikkona pitäis löytää uudet bikinit! Ja sit mulla onkin enää jäljellä joku 4 vapaapäivää ja tuun jo kotiin. Hui!! Aika on mennyt niin nopeasti. Oon ollut täällä jo yli puoli vuotta. Kiva tulla Suomeen, mutta ihan hirveätä jättää kaikki tänne. Tuun ikävöimään tätä kaikkea niin paljon. Ja mun kämppis lähtee jo ensi viikolla.

Kohta jo nähdään, siihen saakka mä nautin vielä lämmöstä. Mut kai sielläkin jo kohta alkaa lämpenee? Toivotaan.

Haleja,
Eve