Eilen oli mielettömän jännittävä päivä. Okei ensinnäkin edellisen illan juhlat oli todella kivat ja jäi hyvä fiilis. Itse olin kyllä niin väsynyt ja tylsä, ja join vaan pari, tanssittiin ja mentiin nukkumaan. Eilen aamulla sitten oli aika puhua uniformuista yms ja sitten lounaan jälkeen oli vuorossa kohteet. Odotin itse kohteen saamista noin tunnin, ja voin sanoa etten ikinä oo kokenu mitään kauheampaa odotusta. Se oli niin piinaavaa ja loppujen lopuks vaan täris ja oli paha olo ja jännitti aivan hulluna! Osa tuli huoneista kiljuen ja osa itkien, joillakin ei ollut mitään sanottavaa. Meille oli annettu jo etukäteen tieto, että ei ole mitään varaa vaikuttaa kohteeseen, meille on jäänyt ”jämä paikat”, paikat joihin kokeneet kollegat ei ole niin paljon hakenut. Thaimaaseen pääsy prosentti oli todella pieni, ja esimerkiksi Meksiko oli nolla.
Mä olisin toivonut pääseväni pois euroopasta, jonnekin eksoottiseen, no okei, esimerkiksi sinne Thaimaaseen. Mutta piti valmistautua jäämään kanarialle, koska tänne jäi varmaan yli puolet. Sit toiset puolet lähti Egyptiin ja muutama Thaimaaseen. Ainiin, ja yks onnekas Kap Verdeen, olis itsekin pitäny osata portugalia (Saara katsoin Finnmatkojen sivuilta Kap Verden, varmaan aiiiivan mieletön paikka!!). Suomalaiset sport&superkids leaderit jäi vaan tähän Bahia Feliziin tai lähti Egyptiin, ja TATTADAAA minähän jäin tietysti sitten tähän. Ok, opettajien mielestä tää on yks parhaimmista Blue Villageista, tää on isoin ja täällä toimii kaikki asiat hyvin ja kaikki ketkä täällä on jo töissä sanoo että täällä on tosi kivaa. Mutta, täytyy myöntää että olin eilen kaikkea muuta kuin iloinen tästä kohteesta. Mulla oli todella huono asenne tätä paikkaa kohtaan, koska lukuunottamatta noin kymmentä muuta jotka tähän jäi, kaikki pakkaili eilen ja tänään tavaroita ja lähti jonnekin ja osa meni muutamaksi viikoksi Suomeen ennen kohdetta. Nyt kun on ollut aikaa vähän miettiä tätä ja nukkua yön yli, niin kai tää on ihan hyvä. Meillä on tosi hyvä porukka täällä ja ainakin täällä on ihmisiä. Olisin vaan halunnut päästä lähelle jotain uutta kulttuuria ja kaikkea, täällä ruokalistat on suomeksi ja täältä saa lihapullia. Jes.
 Mutta olen silti varma että tästä tulee mun tähän astisen elämän paras talvi, upea kokemus ja kaikkea siltä väliltä. Meillä on kaikista isoin tiimikin täällä, 28 ihmistä, joten tulee olemaan iso uusi ”perhe”. Joillakin voi olla alle 10 työkaveria. En tiedä olisko se Egypti loppujen lopuks ollut sen parempi, mutta ainakin aluks olis ollut jännittävämpää lähteä kohti tuntematonta.
 Tosiaan jotkut lähti eilen, tänään ja huomenna käymään kotona, jotkut lähti suoraan kohteisiin ja me tosiaan jäätiin ”vaan” tänne. 😀 Mä asun maanantaihin asti vielä tuossa hotellihuoneessa, jonka jälkeen muutetaan asuntolaan. Saanpahan liikkua edes jonnekin.. Ja ensi viikko tulee olemaan aika mukava, tiedossa mm. delfiini ja kamelisafari, uusia rantoja ja villin lännen kaupunki. Fiilikset voi nopeasti muuttua, ja yritän kyllä kovasti miettiä vain positiivisesti. Oli ehkä liian kovat odotukset että pääsis tästä liikkumaan!

Muuttta 😀 Tällaista tänne, tänään on vaan otettu aurinkoa ja sulateltu tätä kohdetta. Onhan tässä ympärilläkin kaikenlaisia mahdollisuuksia vapaa päiville. Sen näkee sitten, kerron varmasti mitä tulee vastaan!

Enpä tullut enää Suomeen, mutta eipähän tarvitse sanoa uusia jäähyväisiä. 🙂 Voidaan puhua skypessä ja kirjoitan tätä ja laitan kuvia. Kirjoittakaa tekin mulle vaikka facebookin inboxiin. Jajajja tänne saa tulla lomalle! Kyllä täällä ainakin viikoksi puuhaa riittää. Karaoke baarikin löytyy,hehhheee..

Pärjäilkää te siellä, niin mäkin täällä!
Puss&Kram
Eve

Kaikki on puhunut koko viikon että mihin kohteeseen mennään ja kuka menee ja kenen kanssa ja kuinka monta ja milloin. Huomenna on se päivä kun kaikki tämä selviää. Jotkut meistä lähtee jo ke-to välisenä yönä kello 3. Yksi tyttö on jättänyt kurssin aikana työnsä ja lähtenyt kotiin, vain yksi, eli tää on aika hyvä juttu. Huomenna saa tietää missä ollaan seuraava 6kk, ja nyt meitä on viikko valmisteltu siihen. Toinen viikko valmistellaan paikan päällä, ja sitten onkin aika pukea ”the blue uniform”.

Mitä muuta ollaan vielä täällä tehty? Eilen meillä oli tosiaan first aid, joka oli tosi hyödyllinen ja mielenkiintoinen. Nyt on 30+2 hallussa! Toivotaan ettei sitä tarvitsis käyttää, mutta you never know. Muuten meillä oli eilen yritystietoa, kriisien hallintaa jnejne. Illalla oltiin katsomassa entertainereiden showta, High school musical.
Tänään ollaan puhuttu korvausten antamisesta ja vaikeista tilanteista, sekä puolet päivästä kuunneltu, annettu palautetta ja itse esiinnytty, aiheena oli turismi ja tarkoituksena oli harjoitella ihmisten edessä esiintymistä ja puhumista englanniksi ilman muistiinpanoja 2min ajan. Meni oikeastaan aika hyvin !

Tänään on aika juhlia blue academyn päättymistä, koska tosiaan huomenna joidenkin täytyy valmistella jo lähtöä. Täytyy sanoa että tää on aika jännää!

Juhlin tänään myös vähän pikkuveljeni puolesta, sillä Eetu täyttää tänään 18VUOTTA,jee! Happy B-Day Eetu ja onnea huomiseen koitokseen (tt:n kirjoitukset)!

Pusss&Kram
Eve

WUHUU!

Ensimmäinen ilta täällä, kun jaksaa tai ehtii illalla lähteä nettikahvilaan koneen kanssa. Mulla pienen haasteen lisäs vielä tämä mun kannettavan latausjohdon rikki meneminen. Mutta ei se menoa haittaa!
 Ollaan oltu täällä nyt viisi päivää, joista neljänä on ollut kurssia, Blue Academya. Oikeastaan tuntuu että oltais oltu täällä jo paljon pidempään, koska päivät on tosi pitkiä ja tehdään niin paljon päivän aikana.

Torstaiaamuna tosiaan alkoi meidän kurssi, jonka on tarkoitus valmistaa meitä tulevaan työhön, antaa tietoa yrityksestä, työympäristöstä, työtehtävistä ja työtovereista. Ollaankin keskitytty myös paljon ryhmän muodostamiseen, koska työkavereista tulee ’perhe’ kohteessa. Meillä on aivan mielettömän motivoituneet ohjaajat ja se tekee kyllä tunneista mielenkiintoiset ja saa tulevan työn kuulostamaan mukavalta. Kaksi ensimmäistä päivää käytiin läpi lähinnä teoriaa ja meillä oli ryhmäytymistehtäviä. Eilen ja tänään ollaan keskitytty omaan työalueeseen, sillä täällä kurssilla on myös matkaoppaita ja Bamsekerhon ohjaajia. Mun lopullinen työnimike on siis Sport & SuperKids leader. Eilen opeteltiin mm. vesivoimistelua ja tänään kerhon ohjausta ja aktiviteetteja. Tähän asti ainakin vaikuttaa siltä että tää on just mun juttu. Tää on tarpeeks haastavaa, työ on motivoivaa ja palkitsevaa ja sitä saa tehdä toivottavasti aivan loistavien kollegoiden kanssa sekä plussana vielä auringon alla. Tää aurinko on kyllä antanut mielettömästi energiaa, ja tieto siitä että voi lounastauolla mennä altaalle ottamaan aurinkoa, saa kyllä hymyilemään.

Jos tällaista on myös töitä tehdessä, ei kyllä paljoa ehdi ikävöimään. On niin paljon tehtävää ja ympärillä hymyileviä ihmisiä. Myös tieto siitä, että murut lupaili tulla käymään mun kohteessa tekee mut tosi iloiseksi! Oon ollut täällä tosi onnellinen ja murheet on kadoksissa, ei paljon ole turhista aikaa murehtia.
Englantia ja ruotsia on päässyt puhumaan ja oppinutkin lisää, vielä pitäis tanskaa ja norjaa opetella, jepjep.. Ohjaajat tolkuttaa että ollaan valittu maailman paras työ, saa nähdä onko tää sitä.

Mulla meni pasmat sekaisin kun tää mun netti yhtäkkiä heitti mut tästä bloggerista ulos ja mun teksti ei säilyny kun osaks, joten voi olla vähän sekainen teksti 😀 Pituuskin lyheni, mutta edes jotain tiedätte mitä täällä puuhaan. 🙂

Kohta nukkumaan ja sitten huomenna taas jaksaa opiskella ! Ohjelmassa ainakin first aid.

Pusuja murut ja halejaa!

Eve