KOTIUUTISIA

Kaupallinen yhteistyö Lumo

Muutin vuoden vaihteessa ja kaikki minua pidempään seuranneet tietävät, että muuttotahtini on ollut viime vuosina aika tiheä. Sille on toki ollut hyvä syynsä enkä näe siinä mitään muuta ongelmaa kuin se, että onhan se usein toteutettuna raskasta. Kun vihdoin löysin viime vuoden joulukuun lopulla asunnon, josta olin pitkään haaveillut, halusin heti tarttua tilaisuuteen enkä miettinyt sitä sen enempää. Päätös tuntui oikealta ja halusin asettua aloilleen. Muuttamisen lisäksi viime vuodet ovat olleet aika vauhdikkaita myös sen suhteen, että en juuri ole ehtinyt olla kotona. On ollut treeni-, -kilpailu ja työmatkoja Suomessa ja ulkomailla ja huomasin alkuvuodesta olevani aika väsynyt koko reissaamisrumbaan. Halusin oman kodin ja rauhan, paikan, jossa malttaisin olla vähän paikoillani. Ensimmäistä kertaa vuosiin en halunnut lähteä kotoa yhtään mihinkään.

Paikallaan oleminen teki hyvää, mutta oli myös raskasta tällaiselle, joka on tottunut olemaan koko ajan menossa. Vaikka olen tässä vuosien mittaan aina välillä pysähtynytkin hetkeksi pohtimaan omaa menoa, niin tuo alkuvuosi oli todellinen pysähtymisen paikka ja välillä tuntui, että se pohtiminen ja asioiden pyörittely omassa päässäni meni jopa liian pitkälle. Osaksi varmaan menikin ja sitä vaikeutti entisestään se, että selkäni oli ajoittain niin kipeä, etten pystynyt juurikaan treenaamaan. Alkuperäinen ajatus oli kilpailla tänä vuonna, mutta aika nopeasti alkukeväästä tajusin, että nyt on juuri se kohta kun pitää osata ajatella vähän järkevämmin. Kilpailuja tulee joka vuosi ja tärkeämpää olisi saada kroppa ja mieli oikeasti palautumaan. En kuitenkaan enää lähde hakemaan kilpailuista kokemusta vaan haluan mennä sinne parempana kuin aiempina vuosina.

Voitte ehkä kuvitella millaista on pohdiskella vain kaikenlaisia asioita kotona, kun normaalisti arkeni on monta vuotta koostunut urheilusta, matkustelusta ja kaikenlaisista kivoista työkuvioista – paljon vaihtelua, haasteita ja jännitystä. Vaikka välillä keväällä oma iloinen ja energinen itseni oli hieman kadoksissa, niin näin jälkeenpäin olen todella onnellinen ja kiitollinen siitä, että maltoin pysähtyä, olla kotona ja miettiä tarkasti mitä jatkossa elämältäni oikeasti haluan. Millaisia juttuja haluan tehdä, haluanko edelleen pistää kaikkeni urheiluun, mitä töitä haluan tehdä, millaisia ihmisiä haluan elämääni.

Oman kodin merkitys

Yksi iso asia mikä vaikutti pysähtymiseeni oli se, että asetuin niin hyvin uuteen kotiini. Omaan kotiin, jossa on tilaa, valoa, upea maisema. Ulko-ovesta pääsen nopeasti luontoon ja läheltä löytyy kaikki tarvittava. Sain oman rauhallisen turvapaikan, jossa on hyvä olla.

Tajusin kuinka paljon minulle oma koti merkitsee vaikka olenkin tottunut vuosia olemaan menossa ja koti on vaihtunut usein. Tajusin, että tarvitsen paikan, johon voin aina päivän tai reissun päätteksi palata ja siellä on kaikki hyvin. Koti, jossa voi levätä, ladata akkuja, tehdä ruokaa, töitä tai vaikka tanssia jos siltä tuntuu.

Asunnossa on ollut kaikki tarvittava ja sijainti on loistava tähän elämäntilanteeseen vaikka välillä haaveilenkin metsän reunalle muuttamisesta ja omasta pihasta. Ne ovat kuitenkin toistaiseksi vielä asioita, jotka ehkä toteutuvat tulevaisuudessa, kun sellaiselle on parempi aika. Kotia valitessa täytyy kuitenkin pohtia monia asioita ja esimerkiksi sijainti vaikuttaa paljon omalla kohdallani siihen millaisia päivistäni tulee. Eri treenit, kehonhuolto ja työtapaamiset on oltava sellasella etäisyydellä, ettei liikkumiseen mene koko päivää. Lähellä keskustaa asuminen on ainakin vielä tällä hetkellä tarpeellista, mutta kun ei asu aivan ydinkeskustassa niin saa kuitenkin esimerkiksi nauttia merimaisemasta ja luonnon läheisyydestä. Sijainnin lisäksi minulle on tärkeää asunnon toimivuus, esteettisyys ja rauhallisuus. Haluan pystyä rentoutumaan kotona, mutta myös tekemään töitä ja esimerkiksi kehonhuoltoa tai pikkutreenejä tarvittaessa. Sauna on myös ollut iso plussa ja kylmä-kuuma hoidot (sauna + kylmä suihku) ovat olleet kovassa käytössä tänä vuonna.

Muutto ?

Muutin tämän hetkiseen asuntoon yksin, mutta olin aika varma jo siinä vaiheessa, että asumiskuviot tulevat jossain vaiheessa tänä vuonna muuttumaan. Syynä tähän on myös suurin syy sille, että olen osannut rauhoittua tänä vuonna: rakkaus ja parisuhde. En nyt tässä sen enempää tuosta aiheesta kirjoita, mutta se varmasti selkeyttää aika paljon sitä syytä, miksi olen taas muuttamassa. Tai siis me olemme. Aleksi muutti virallisesti kesäkuun alussa ja vaikka olemme mahtuneet ihan hyvin tämän hetkiseenkin asuntoon (50 neliötä), niin ollaan myös vähän odoteltu jos läheltä vapautuisi hieman isompaa asuntoa muuten samanlaisilla spekseillä. Ja nyt meitä onnisti, sillä saimme pari viikkoa sitten tiedon, että yläkerrastamme vapautuu samanlainen asunto, mutta 15 neliötä isompana.

Päätös tämän muuton suhteen oli siis nyt helppo, koska sijainti on sama ja pääsemme yhden kerroksen ylemmäksi ja lisäksi saamme työ-/treenihuoneen (!!). Ja vaikka ilmoitus tuli jo kuun vaihteen jälkeen, niin Lumo -kodista toiseen vaihtamisessa etuna on mm. se, että vuokrien kanssa ei joudu säätämään tai maksamaan ylimääräistä vaan saimme irtisanottua tämän hetkisen asunnon ”vähän myöhässäkin” ja vaihto tapahtuu helposti kuun vaihteessa. Ainiin ja saimme juuri autopaikankin taloyhtiön hallista, joka on aika luksusta Helsingin seudulla 🙂

En malta odottaa tätä maailman helpointa muuttoa ja sitä, että päästään sisustamaan meidän yhteistä hieman isompaa kotia sekä juhlimaan uuden kodin lisäksi meidän ensimmäistä vuosipäivää.

Voisin sanoa, että olen tällä hetkellä aika onnellinen.

Eevsku

//

Tsekkaa lisätietoa Lumo -kodeista täältä.

//

Seuraa myös:

Instagram & Snapchat @eevsku

Facebook

//

Luitko jo tämän?

Miksi kannattaisi käydä hierojalla?

 

Kuvat: Siiri Saarela, Annette Evokari ja minä

Continue Reading

MITÄ SANOISIN 21 -VUOTIAALLE EVELIINALLE?

Mietitkö koskaan, että jos olisi mahdollista, niin mitä ohjeita olisit kertonut itsellesi, kun olit esimerkiksi 7, 14, tai 21-vuotias?

Oletteko kuulleet sanottavan, että elämä menisi 7 -vuoden sykleissä? Kuulin itse tämän ensimmäistä kertaa muutamia vuosia sitten ja kun sitä miettii, niin ainakin omalla kohdallani se pätee aika hyvin. Piti paikkaansa tai ei tai vaikka olisi vuosi suuntaan tai toiseen, niin noiden lukujen kohdalla on tapahtunut usein jotain aika merkittävää, joka on vaikuttanut paljon elämäni suuntaan. En käy tekstissä mitenkään tarkasti läpi kaikkia ikäkausia tai tapahtumia, vaan pohdin yleisesti niitä juttuja, jotka ovat itseeni vaikuttaneet eniten sekä lopussa tiivistän ne asiat, jotka olen varsinkin tässä viimeisimmässä 7-vuoden syklissä oppinut.

Mihin ensimmäiset 14- vuotta vaikuttivat?

Ensimmäisestä seitsemästä vuodesta ei muista niin paljoa, mutta minulle se on ollut hyvin onnellista sekä tasapainoista aikaa. Tuo on käsittääkseni sellaista aikaa, että sieltä kumpuavia asioita voi tulla aikuisikään ja niitä ei edes samalla tavalla pysty ymmärtämään ja käsittämään, koska no – alle 7 -vuotias ei osaa käsitellä asioita samalla tavalla kuin vanhempi lapsi tai aikuinen ihminen. En ole mikään psykologian asiantuntija, mutta sen verran mitä olen lukenut ja keskustellut asioista tietävien ihmisten kanssa, niin nuo lapsuusvuodet voivat olla aika merkittävässä roolissa esimerkiksi meidän perusturvallisuuden, tunteiden käsittelyn ja pettymysten säätelyn kanssa. Minusta sanonta ”lapsi tarvitsee rajoja ja rakkautta” on aika hyvä, sillä ainakin itse koen, että nimenomaan niiden rajojen asettaminen on myös rakkauden osoitusta. En ota tässä kantaa muiden kasvatusmetodeihin vaan kerron ainoastaan omasta kokemuksestani, mutta koen tosiaankin itse, että rajojen asetus ja säännöt ovat olleet omassa kasvatuksessani vain hyvä asia.

Noin seitsemän vuotiaana alkaa useimmilla koulunkäynti ja se aloittaa aivan uudenlaisen kauden elämässä. Moni on toki aloittanut jo esikoulun tai muun vastaavan ennen 1.luokkaa, mutta itse koulun aloittaminen on silti monelle iso juttu. Hämärästi muistan oman koulun aloittamisen ja minusta se oli ihan super hienoa ja jännää! Olen aina tykännyt uuden aloittamisesta ja minusta on ollut joka syksy hienoa mennä kouluun. Itselleni on jäänyt päälle sitä kautta myös syksystä tykkääminen ja syksy tuntuu aivan kuin toiselta uudelta vuodelta. Nyt en ole enää muutamaan vuoteen mennyt syksyllä koulunpenkille, mutta syksyssä on silti jotain tosi kivaa! Ja itseasiassa aloitan kyllä avoimessa yliopistossa urheiluravitsemuksen opinnot ensi maanantaina, joten pääsee vähän koulufiilikseen 😉

14-21 -vuotiaana veikkaisin olevan keskimääräisesti elämän vaikeimmat vuodet. Itsessään teini-ikä ja itsenäistyminen, mutta nuo vuodet määräävät monella elämän suuntaa muutenkin aika radikaalisti. Siellä tehdään valintoja jatko-opinnoista, harrastuksen mahdollisesta jatkamisesta/ lopettamisesta, meneekö töihin vai kouluun, millaiseen kaveriporukkaan on ajautunut ja millainen vaikutus sillä ja koko ympäristöllä on. Ihmissuhteet ovat varmasti myös haastavimmillaan tuolla välillä, koska erilaisia porukoita rakentuu, muututaan paljon ja mahdollisesti ensimmäiset rakkaussuhteet myös alkavat sekä päättyvät, mutta ei osata vielä ehkä ihan aikuismaiseen tapaan käsitellä kaikkia asioita. Tämä on taas kerran oma havaintoni omasta ja tuntemieni ihmisten elämästä eikä mikään kiveen hakattu totuus, mutta voisin kuvitella aika monen pystyvän samaistumaan näihin asioihin?

Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa

Ikäkauden 14-21 -vuotta muistaa aika paljon paremmin verrattuna sitä aikasempiin vuosiin ja ainakin omalla kohdallani nuo vuodet ovat vaikuttaneet tulevaisuuden suuntaan eniten nimenomaan omien valintojeni kautta. Sitä ennen vaikutus on tullut aika paljon enemmän perheestä, koulusta, harrastuksista ja muusta ympäristöstä. Elämässä on aina asioita, joihin pystymme vaikuttamaan ja sitten on paljon niitä, joille emme voi mitään. Pitäisi pystyä erottamaan mahdollisimman hyvin nuo kaksi asiaa ja käyttää sitä voimavarana. Meidän kaikkien elämässä on tapahtunut ja tapahtuu asioita, joita ei toivoisi ikinä tapahtuvan, mutta joille ei vain voi mitään.

Luin alkuviikosta todella koskettavan kirjoituksen Taivas ja Helvetti -sivuilta, josta haluan lainata tämän kohdan: ”Siihen asti voidaan vain uskoa, rukoilla ja toivoa, että jostain saisi voimia ja tyyneyttä hyväksyä asiat joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne, jotka voin ja kaupan päälle viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan. Tätä Reinhold Niebuhrin ajatusta olen koettanut sisäistää.”. Linkki tuohon Henryn tekstiin lopussa, jos haluat sen lukea – suosittelen kyllä. Se teksti pistää kyllä nopeasti asioita parempaan tärkeysjärjestykseen omassa päässä. Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka ympärillä tapahtuu inhottavia asioita ja pahimmillaan omassa lähipiirissä (kokemusta valitettavasti myös tästä), niin kuitenkin paras asia mitä voi tehdä, on jatkaa eteenpäin. Täytyy pitää elämän prioriteetit hyvässä järjestyksessä ja muistaa arvostaa rakkaita ihmisiä ja kertoa siitä heille sekä olla kiitollinen kaikesta siitä mitä itsellä on, kuitenkaan pysähtymättä täysin paikoilleen, koska vain tekemällä asioita me voimme myös vaikuttaa ja auttaa. Pyrin itse muistamaan mahdollisimman usein, mielellään päivittäin pysähtymään hetkeksi ja miettimään asioita, joista voin olla kiitollinen. Meillä kaikilla on niitä asioita, kun vain pistää asiat perspektiiviin.

Hypättiin hieman sivuraiteelle itse pääaiheesta, mutta toisaalta tuo ajatus oli sellainen, minkä olen koko viikon halunnutkin saada jotenkin ulos. Ja se liittyy tähän aiheeseen myös sillä, että vaikka joskus olisikin tehnyt huonoja valintoja tai on tapahtunut asioita, joita ei olisi toivonut tapahtuvan, niin aina on mahdollisuus muuttaa suuntaa, omaa ajatteluaan sekä tekojaan. Välillä koen asiat ehkä liian raskaasti ja alan miettimään liikaa, että miksi teen mitä teen, onko tässä mitään järkeä ja pitäisikö sitä tehdä jotain merkittävämpää. Onko tällä omalla tekemisellä hyvä tarkoitus, pystynkö auttamaan muita, onko omat arvot kohdallaan, muistanko omia rakkaitani tarpeeksi?

Kun nuo asiat alkavat liikaa pyöriä päässäni, tuntuu välillä aika turhalta alkaa kirjoittamaan blogiin jotain ”tässä viisi vinkkiä parempaan aamiaiseen” -juttua vaikka onhan silläkin hyvä tarkoitus – saada ihmisiä voimaan paremmin ja panostamaan omaan terveyteen sekä hyvinvointiin enemmän. Ja sillä on todellakin omasta mielestäni merkitystä. Meidän yhteiskuntamme voisi paljon paremmin, jos kaikki muistaisi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Kirjoitinkin viime viikolla tuosta aiheesta, mutta tiivistettynä tässä lauseessa; kun ihminen voi itse hyvin, pystyy hän paremmin auttamaan myös muita.

Hetkittäin koko sosiaalinen media ja sen pinnallisuus ahdistaa, mutta lopettamalla ei ainakaan saa mitään muutosta aikaan. Some ja digitaalisuus ei tule katoamaan, päinvastoin, joten ainoa keino vaikuttaa siihen millaista siitä tulee, on tehdä itse parempaa ja/ tai merkityksellisempää sisältöä sekä seurata sekä tukea niitä, jotka näin myös tekevät. En sano, että kaiken pitäisi olla super merkityksellistä, koska pelkällä viihteelläkin on oma paikkansa ja asiat eivät saakaan mennä liian vakaviksi.

Kuvat: Eevi Teittinen

Mitä oppimaani sanoisin 21- vuotiaalle itselleni?

Tämän sillisalaatin lopuksi voisin palata tuohon tekstin otsikon mukaiseen aiheeseen. Nyt kun tämä 21-28 -vuoden sykli on jo melkein loppusuoralla (täytän vuoden vaihteessa 27), niin voi että – voisin kirjoittaa romaanin tästä syklistä ennen kuin se edes on lopussa. Sykli alkoi kohdallani 2011 ja sinä vuonna aloitetut asiat muuttivatkin koko tulevaisuuteni suuntaa aika radikaalisti. En tiennyt sitä silloin (obviously..), mutta visio tästä kaikesta oli. Jos voisin jotain sanoa 21- vuotiaalle Eveliinalle niistä asioista, joita olen tässä ajassa eniten oppinut, niin ne olisivat ehkä tässä:

 

  • Luota intuitioosi – niin ihmisten, töiden, kuin muidenkin valintojen suhteen
  • Oikeastaan myös tuohon ylempään liittyen – jos jokin tuntuu epäilyttävältä, se usein on myös sitä
  • On valitettavasti paljon ihmisiä, jotka tukevat sinua menestyessä, mutta kääntävät selkänsä alamäkien kohdalla
  • On onneksi myös niitä ihmisiä, jotka ovat luotettavia ja aidosti hyviä – pidä heistä kiinni
  • Uskalla luottaa omaan unelmaan ja visioon, myös silloin kun on vaikeaa ja kaikki tuntuu valuvan käsistä
  • Epäonnistumiset tai ”EI” – ei läheskään aina tarkoita sitä, etteikö kannattaisi silti jatkaa
  • Virheiden tekeminen on inhimillistä ja täysin OK – näissä tilanteissa on parasta myöntää oma virheensä ja pyytää anteeksi
  • Opettele sanomaan suoraan mitä ajattelet, sillä kiertely tuo enemmän harmia vaikka ajatteletkin, että teet sen, koska et halua satuttaa tai aiheuttaa harmia
  • Hyvä tulee aina hyvän luo – uskalla luottaa siihen ja toimi sen mukaisesti, aina niin hyvin kuin mahdollista
  • Lepää enemmän
  • Luota siihen, että kaikki järjestyy, koska ne aina järjestyvät
  • Sulje vanhoja ovia rohkeasti, mutta kunnioittavasti – siltoja ei kannata polttaa, mutta uusia ovia aukeaa vain vanhojen sulkeutuessa
  • Ne ihmiset kenen kuuluu olla elämässäsi, ymmärtävät, tukevat eivätkä polje ikinä alas vaan nostavat ylös
  • Sellaista rakkautta on olemassa, jossa arvostetaan, tuetaan, saa olla juuri sellainen kuin on ja paljon enemmän – älä tyydy huonoon kohteluun missään suhteessa
  • Sydän kertoo mitä sinun kannattaa tehdä, jos sitä vain osaa kuunnella

 

Osa asioista tai aika monikin noista on sellaisia, jotka olen oppinut kantapään kautta. On joitain asioita, mitä tekisin nyt toisin – hieman erilaisia valintoja, sanomisia, käyttäytymistä tai itseeni uskomista, mutta toisaalta ajattelen aina, että ilman noita oppeja en olisi tässä ja uskon, että näillä opeilla tulen vielä pääsemään todella pitkälle.

Menneisyyteen ei kannata liikaa katsoa, mutta välillä on hyvä pohtia, mitä oppeja sieltä on saanut ja on mahdollisuus tehdä parempia valintoja tulevaisuudessa.

Toivottavasti tästä tekstistä heräsi sinulle jotain ajatuksia omasta elämästäsi. Heräsi tai ei, kiitos kun luit!

Eevsku

 

Tästä voit lukea tuon mainitsemani Henry Liukko-Sipin kirjoituksen.

//

Edellinen teksti

Wau! Ehdolla The Blog Awards Finland

Kun oma hyvinvointi ei ole sijalla yksi

//

Seuraa myös

Instagram & Snapchat @eevsku

Facebook

Continue Reading

KUN OMA HYVINVOINTI EI OLE SIJALLA YKSI

Mikä on sinulle elämässä kaikkein tärkeintä?

Jos ihan hetken mietit listaa elämäsi tärkeimmistä asioista, niin kuinka korkealla oma hyvinvointi / terveys on? Aika monen listalla hyvinvointi / terveys on korkealla, usein jopa siellä sijalla yksi. Sitten tulee erilaisia asioita, kuten perhe, työ, koti, vapaus, matkustelu, menestyminen.. Mitä laittaisit omalle listallesi, jos sinne pitäisi laittaa esimerkiksi 5-10 tärkeintä asiaa järjestykseen?

Kenenkään listaus ei ole parempi tai huonompi ja me kaikki priorisoimme ja haluamme eri asioita, joka on täysin fine. Se, että toisella listan kärjessä on esimerkiksi perheen perustaminen ja toisella menestyminen työssä / urheilussa ovat molemmat aivan yhtä hyviä asioita, mutta meillä kaikilla oma hyvinvointi tulisi olla mielestäni sijalla yksi. Ainakin pääosin elämän aikana. Toki voi olla tilanteita ja poikkeuksia, jolloin oma hyvinvointi laitetaan hetkellisesti sivuun, mutta se pitäisi nimenomaan olla hyvin hetkellistä, sillä muuten sinusta ei ole apua kenellekään kovin kauan. Näillä tilanteilla tarkoitan nyt vaikka toisten auttamista, hetkellistä venymistä töissä, urheilussa tai missä tahansa, jossa oma hyvinvointi nyt ei ole sillä hetkellä tärkein asia, mutta näissä tilanteissa täytyy myös muistaa palautumiseen tarvittava aika venymisen jälkeen.

Mitä tarkoittaa, kun hyvinvointi ei ole sijalla yksi

Kun oma hyvinvointisi ei ole pääosin sijalla yksi vaan esimerkiksi sijalla kaksi, kolme tai jopa alempana, tapahtuu paljon asioita, jotka eivät edistä hyvinvointiasi. Kun nipistetään koko ajan asioista, jotka oikeasti toisivat sinulle lisää energiaa, hyvää fiilistä ja parempaa kuntoa, niin jaksaminen vähenee sekä kotona, töissä, että muutenkin.

Kun oma hyvinvointi ei ole priorisoinnin kärjessä voi tapahtua seuraavia asioita:

  • Nukutaan liian vähän, koska ”en ehdi” tai ”on tärkeämpää tehdä töitä, somettaa, katsoa leffaa jne, kuin nukkua” tai mitä ikinä (tässä vaiheessa on aina hyvä sanoa, että asia on eri jos on esimerkiksi pieniä lapsia tai muita erikoistilanteita, jotka vaikeuttavat tätä kohtaa ilman omaa tahtoa – se on aina asia erikseen ja kaikissa erikoistilanteissa täytyy vain toimia parhaalla mahdollisella tavalla)
  • Syödään mitä sattuu tai liian vähän/ paljon, koska ajatellaan ettei sillä nyt ole niin paljon merkitystä tai koska on jo liian väsynyt, niin ei jaksa miettiä terveellistä syömistä sen enempää / palkitsee itseään ruoalla, koska on niin rankkaa
  • Ei liikuta tarpeeksi tai treenataan liian kovaa/ väärällä tavalla omaan muuhun rasitukseen nähden tai jätetään esimerkiksi lihashuolto ja muu kehon huoltaminen välistä
  • Sosiaaliset tapahtumat, lomat ja muu rentoutuminen jää välistä, koska___________?
  • On sellaisessa työssä, josta ei oikeasti pidä ja se rasittaa henkisesti jopa päivittäin
  • On tekemisissä ihmisten kanssa, joilta ei saa hyvää energiaa tai tukea

kuvat: Siiri Saarela

Mitä hyvinvoinnin priorisoinnilla sitten tarkoitetaan?

Oma hyvinvointi koostuu jokaisella hyvin erilaisista asioista. Jollekin toiselle hyvinvointia on tasainen arki, kun taas toinen nauttii vaihtelusta ja hektisyydestä. Sitten on kaikkea tuosta välistä ja.. Varmaan ymmärrät pointin.

Vaikka periaatteessa ei voi määrittää suoranaisesti mikä on kenellekin hyvinvointia, niin perusasiat ovat kuitenkin kaikille samat. Niin sille tasaisen arjen kuin seikkailunkin nauttijalle. Nimittäin me kaikki tarvitsemme tietyn määrän unta/lepoa, ravintoa ja liikuntaa. Näiden kaikkien kohdalla sitten määrät ja tavat vaihtelevat paljonkin, mutta jos huolehtii noista osa-alueista, niin pääsee aika pitkälle oman hyvinvoinnin edistämisessä.

Näiden asioiden priorisoinnilla tarkoitetaan sitä, että niitä pidetään tärkeänä ja nimenomaan pistetään nuo asiat muiden juttujen edelle aina kun mahdollista. Ja se mahdollisuus tulee myös opettelemalla sekä asioita uudelleen järjestämällä vaikka nyt voisi tuntua siltä, että ”ei minulla ole sellaiseen mahdollista”.

Aika monen kohdalla uneen saisi lisää tunteja, jos illasta jättäisi turhaa somettamista tai muuta puuhaa pois tai ylipäätään rauhoittuisi hieman ennen nukkumaanmenoa ja menisi tarpeeksi ajoissa nukkumaan. Säännöllinen syöminen tulee myös opettelemalla ja hyvin peruskaavalla saa rakennettua hyviä aterioita päivälle. Ravinnon kohdalla on kyse lähinnä paremmista valinnoista mahdollisuuksien mukaan. Liikuntaakaan ei tarvitse harrastaa joka päivä ollakseen hyvinvoiva tai voidakseen pudottaa vaikka painoa, mutta joka päivä olisi hyvä olla jotain liikettä, kuten kävelyä, pyöräilyä, kotitöitä jne. Näiden lisäksi muutaman kerran viikossa hikoilua, lihastyötä ja hengästymistä jossain muodossa niin hyvä tulee.

”Oman hyvinvoinnin priorisointi on itsekästä”

Jos asiaa ajattelee niin, että kun priorisoi oman hyvinvoinnin, on oikeasti mukavampi, tehokkaampi ja kaikinpuolin ”parempi” ihminen niin eikö se silloin ole nimenomana myös muiden edun ajattelemista? Itse näen asian niin, että kun pidän itsestäni huolta, niin pystyn myös jakamaan omaa energiaani paremmin toisille. Ja näin se todellakin on! Kun olen itse onnellinen, energinen ja hyvinvoiva, se säteilee ulospäin ja minulla on paljon enemmän annettavaa.

Minulle hyvinvointia lisääviä asioita perusasioiden lisäksi (uni,ravinto,liikunta) ovat tällä hetkellä mm. rakkaus, kilpaurheilu, sosiaaliset suhteet, mielekäs työ, kiva koti, mahdollisuus matkustaa ja ylipäänsä tehdä asioita joista nautin ja jotka haastavat minua.

Priorisoitko sinä omaa hyvinvointiasi ja mitkä asiat ovat sinulle hyvinvointia lisääviä juttuja?

Ihanaa maanantaita ja muista pitää itsestäsi hyvää huolta!

<3

Eevsku

_________________________________________________________________________

SEURAA MYÖS:

INSTAGRAM: EEVSKU

FACEBOOK

YOUTUBE

_________________________________________________________________________

* Uudet valmennusryhmät starttasivat tänään ja vielä ehdit viikon ajan mukaan! Ensimmäisen viikon ohjeet ja videot saat heti näkyviin jos lähdet mukaan 🙂 Tästä Bodycontrol Basic TAI tästä Nutrition Basic. Nähdään valmennuksissa! *

Continue Reading