TREENIKUULUMISIA

En ole pitkään aikaan kirjoittanut treenikuulumisia tai mitään konkreettisempaa omaan urheiluun liittyen. Olen pitkään jo miettinyt, että haluaisin tätä puolta avata hieman haastavan talven jälkeen, mutta pari kuukautta on ollut aika täyttä kalenterissa ja olen käyttänyt aikaa oman nettivalmennukseni parissa, videoiden tekemisen opettelussa ja muissa projekteissa. Sekä yksinkertaisesti vain keskittynyt erottamaan työtä ja vapaa-aikaa yhä paremmin. Lepoa ja palautumista pidän yhä entistä tärkeämpänä ja viime kisakauden jälkeinen väsymys oli taas aika raaka muistutus siitä, että en ole mikään paras lepäämään. Mutta lepäsin, koska oli pakko. Ja huomasin, että maailmani ei kaatunut ilman jokapäiväistä urheilua vaikka toisaalta se myös osoitti sen, että urheilu on edelleen asia, johon haluan panostaa tällä hetkellä eniten.

VAMMOJEN KUNTOUTTAMISTA JA PALAUTUMISTA

Alkuvuosi oli tosiaan haastava ja toin kyllä esille, että olin väsynyt rankan vuoden jäljiltä ja jouduin lepäämään väsymyksen lisäksi myös vammojen vuoksi. Kisakauden lopulla tullut pieni vaurio alaselkään (ehkä välilevyyn, en käynyt kuvauttamassa) aiheutti ensin usean kuukauden hermokipua, joka välillä yltyi niin kovaksi etten edes kävellyt kunnolla ja sen loputtua SI -nivel ei pysynyt paikoillaan. Selän vuoksi kovat treeni jaloille, hypyt, juokseminen ja akrobatia olivat pitkään pois pelistä. Maaliskuun lopulla pääsin vähän takaisin kiinni kovempiin treeneihin, mutta oikeasti olen päässyt treenaamaan vasta huhtikuun loppupuolella.

Nyt selkä alkaa olemaan ok ja SI -nivelkin pysyy paikoillaan. Tämä kevät on vaatinut paljon kuntouttavaa jumppaa, lonkkien availua, tukilihaksiston vahvistamista, treeniliikkeiden asentojen muuttamista (sekä myös kävely- /juoksuasennon) ja erittäin pitkää pinnaa. Välillä on tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin, kun tuntui siltä, että joka kerta kun pääsit vähän jo eteenpäin niin tuli joku uusi takapakki. Jalkojen ollessa pitkään pois pelistä yläkroppa on ollut suuremmalla rasituksella ja siitä johtuen vanha rannevamma on hieman kipeytynyt, samoin kuin olkapää. Mutta kuten jo sanoin, parempaan päin.

Voisin kertoa muiltakin osin alkuvuoden haasteista, mutta en tykkää valittamisesta. Näistä halusin nyt kuitenkin kertoa siksi, että ihmiset välillä luulevat ettei täällä ole koskaan haasteita urheillessa, motivaatio-ongelmia tai itkuisia päiviä, kun mikään ei onnistu. Tämän vuoden alussa niitä oli nimittäin normaalia enemmän. Siitäkin on nyt kuitenkin selvitty ja uskallan sanoa, että aletaan olemaan voiton puolella! Ranne ja olkapää hieman siis vielä vaivaavat ja selän kanssa saa olla tarkkana, mutta en edes pysty sanoin kertomaan kuinka onnellinen olen siitä, että pystyn taas urheilemaan lähes normaalisti ja koko ajan paremmin. Arvostus tervettä ja toimivaa kehoa kohtaan on noussut tänä vuonna paljon. Olen myös oppinut lisää kehon huoltamista ja tukilihaksiston vahvistamista, joka tulee kuitenkin olemaan koko ajan isommassa osassa urheiluvuosia tullessa lisää. Tavoitteeni on nyt vahvistaa kroppaani tasaisesti niin, että se kestää paremmin tulevat kilpailukaudet.

KILPAILUT

Tulevista kilpailuista en olekaan paljoa missään puhunut ja siihenkin on ollut suurimpana syynä se, että olen ensin halunnut saada kropan kasaan ja palautua kunnolla, ennen kuin osaan sanoa tarkemmin jatkosta. Alkuperäinen suunnitelma oli kisata tänä vuonna, mutta viime vuosista oppineena pidän nyt kunnon treenikauden, palaudun, kehityn ja lähden valmistautumaan kisoihin täysin ladatuilla akuilla. Toinen syy kilpailukauden siirtymiseen on myös puhtaasti se, että on saatava työkuvioita edistettyä vähän, jotta seuraavasta kilpailukaudesta tulisi edellisiä helpompi urheilun ulkopuolelta tulevan rasituksen suhteen. Kyllä ne kaudet on aina pystynyt puskemaan läpi töiden (ja opiskelujenkin) kanssa, mutta parempi olisi mitä enemmän saisi keskittyä itse urheilemiseen. Saa nähdä miten asiat järjestyvät, mutta minulla on varma fiilis siitä, että ensi vuosi tulee olemaan tämän vuoden pohjatyön jälkeen todella hyvä.

Aion tosiaan kilpailla ensi vuonna ja alustava tavoite on tähdätä keväälle Fitness Classiciin ja EM -kilpailuihin. EM -kilpailujen tähtäin on selkeä: mitalin kiilto silmissä, mutta siihen päästäkseni kunto pitää hioa paremmaksi ja vapaaohjelma rakentaa selkeän teeman sekä tanssillisemman koreografian ympärille. Tanssitunteja olen ottanut tänä vuonna välillä paljonkin, mutta nyt ne ovat olleet tauolla hetken aikaa, sillä keskittyminen on mennyt kropan kuntouttamiseen, perus treenien toteuttamiseen ja töihin. Haluan kyllä jatkaa tanssitunteja viimeistään syksyllä. Ohjelman teemakin oli jo selkeä alkuvuonna tälle vuodelle, mutta nyt olen kahden vaiheilla, että pidänkö siitä kiinni vai vieläkö mietitään jotain muuta. Se jää nähtäväksi, tässä on vielä muutama kuukausi aikaa sitä pyöritellä.

Lajiani vähemmän tunteville / minua vasta vähän aikaa seuranneille: 

Lajini on IFBB Women’s Fitness (suomeksi fitness tai vapaaohjelma fitness) ja olen kilpaillut lajissa 10 kertaa vuodesta 2012. Taskussa mm. Suomen mestaruus ja EM 6. sija. Kilpailuissa teen 90 sekunnin mittaisen vapaaohjelman (sekoitus tanssia, voimistelua, akrobatiaa) sekä fysiikkakierroksen (bikinikierros). Näistä pisteet tulevat 50/50. Kysykää kommenteissa jos haluatte tietää lisää 🙂 Tästä voit katsoa viime kevään kisojen vapaaohjelmani.

FOCUS TREENEISSÄ JA LEVOSSA

Vaikka kilpailut ovat tähtäimessä ja alkavat joka kuukausi tulemaan enemmän mieleen, keskityn tällä hetkellä treeneissä perusjuttuihin. Tukilihaksiston vahvistamiseen, kehon virheasentojen korjaamiseen, perus kovaan salitreeniin, liikkuvuusharjoitteluun, taitoharjoitteluun ja ylipäänsä monipuoliseen treenaamiseen niin, että se on kehittävää, mutta hauskaa. Treenaan tällä hetkellä 3 kertaa viikossa salilla ja 2-3 kertaa taito- /loikka- tai voimistelutreeniä. Lepopäiviä pidän vähintään yhden joka viikko, tänä vuonna on usein ollut kaksikin viikossa. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta on ollut pakko. Olen edelleen hieman varovainen väsymyksen kanssa, sillä se on minulle kaikkein raskainta. Olen normaalisti kuitenkin energinen, iloinen ja aikaansaava, mutta alkuvuonna olin välillä väsyneenä kaikkea muuta. Tunnistan tällä hetkellä hyvin tarkasti, milloin keho ja mieli tuntuvat liian väsyneeltä ja pidän mieluummin heti lepopäivän tai kevyemmän päivän. Näin pääsee usein heti seuraavana päivänä energisenä treeneihin ja muuhunkin sen sijaan, että tekisi useita päiviä puolivaloilla asioita.

Lepo on tärkeää ja olen sen tiennyt aina, mutta en silti ole siinä hyvä. Se johtuu siitä, että minussa on niin paljon sisäistä halua tehdä asioita ja on vaikea pysyä paikallaan. Haluan tehdä, kokea, elää. Minusta on erittäin tylsää maata sängyssä ja katsoa netflixiä. Sitä kulutankin itse tooodella vähän. Mutta olen löytänyt itselleni sopivimpia keinoja levätä ja palautua. Niitä ovat mm. luonnossa kävely ja oleskelu, kirjan lukeminen, poikaystävän, perheen ja ystävien kanssa oleskelu sekä esimerkiksi saunominen+kylmä suihku -combo. Myös säännöllinen osteopatia, hieronta ja satunnaiset kelluntatankki -rentoutushoidot ovat auttaneet omaa palautumista. Sellaisen kelluntatankin kun saisi kotiin..

Kuvat: Siiri Saarela

Vaatteet: Adidas

KESÄN TAVOITTEET

Nyt kun palautuminen on vihdoin plussan puolella ja treenit alkaneet sujua nousujohteisesti, on tarkoitukseni saada erittäin hyvä treenikesä. En ole suunnitellut kesälle mitään ihmeellistä, sillä haluan pystyä treenaamaan, lepäämään ja nauttimaan kesästä ilman suurempia suunnitelmia. Mökille haluan mennä ja viettää aikaa sekä treenata mahdollisimman paljon luonnossa, mutta muuten odotan vain töiden vähenemistä juhannukseen, jonka jälkeen pääsee keskittymään treeneihin enemmän.

Aion edelleen keskittyä hyvään kehonhuoltoon, hallintatreeniin, kehon liikeratojen ja asentojen parantamiseen sekä odotan selän vahvistumista niin, että pääsen kunnolla akrobatia- ja loikkatreeneihin käsiksi. Oon muuten tubeen kuvaillut vähän mun treenejä (FITVLOGIT), jos et oo vielä niihin törmännyt 🙂

Minulla on vahva tunne siitä, että loppuvuodesta pääsen aloittamaan kisapreppiä vahvemmalla kropalla ja mielellä kuin koskaan aiemmin. Siihen ainakin aion tähdätä ja kaikkien kompastelujen jälkeen voi vaan taas todeta, että on ainakin tullut opittua aivan todella paljon! Niin urheilijana kuin valmentajanakin.

Aurinkoista torstai-iltaa Helsingistä

<3

Eevsku

Ps. Vedän muuten kesällä Helsingin Mustikkamaalla 28.6, 2.7 ja 26.7 klo 7.30-8.30 aamutreenit, joista lisätietoa täällä. Tervetuloa treenaamaan 🙂

EDELLINEN TEKSTI: Uusi lemppari: Jyvänäkkäri,

SEURAA MYÖS:

INSTAGRAM: EEVSKU

SNAPCHAT: EEVSKU

FACEBOOK

YOUTUBE

Continue Reading

MY DAY W/ HEALTH LAB


Kuinka hyvinvointi näkyy arjessani? Tässä My Day -postauksessa kerron teille yhdestä päivästäni palasia ja kerron millaisia valintoja teen päivän aikana edistääkseni hyvinvointiani. Päiväni ovat usein aika vauhdikkaita ja yksi tärkeimmistä asioista hyvien yöunien lisäksi on se, että suunnittelen etukäteen mitä ja missä välissä syön. Teen eväitä, otan mukaan jotain nopeaa ja helppoa välipalaa tai mietin valmiiksi mistä kahvilasta tai kaupasta voin hakea syötävä vai ehdinkö kotiin syömään. Näin energiaa riittää koko päiväksi sekä treeneihin ja palautumiseen.

Treenaaminen on tärkeä osa hyvinvointia ja se näkyy toki omissa päivissäni lähes aina, mutta ajattelin tällä kertaa raottaa teille sellaista päivää, kun treenaamisen sijaan pinnalle nousee muita hyvinvoinnin valintoja. Liikunta ja treenaaminen kun on vain yksi osa hyvinvoinnin kokonaisuutta. Tässä siis seuraavaksi yksi päiväni, tervetuloa mukaan!

8.00 Herään ennen kelloa ja tämä päivä oli itseasiassa sellainen, etten ollut laittanut kelloa ollenkaan soimaan, koska ei ollut pakko herätä aikaisin. Nukkuminen onkin erittäin tärkeää ja pidän kiinni tarkasti siitä, että nukun tarpeeksi. Nukun joka yö 8-9 tuntia, mieluummin lähemmäs 9. Olin joskus vuosia sitten vielä kova torkuttamaan aamuisin, kunnes yksi aamu päätin, etten enää tee niin. Torkuttaminenhan on ihan kamalaa, eikä todellakaan tee heräämisestä helpompaa – päinvastoin! Itselläni on heräämisvalo, joka auringonnousua mukaillen herättää lempeämmin ja jos valoon ei herää, niin lopuksi se vielä soittaa linnunlaulua. Usein herään jo ennen lintujen laulun alkamista.

9.00 Olen tehnyt aamutoimet: hampaanpesu, pieni venyttelyrutiini, viherjuoma, aamusivut, päivän suunnittelu ja aamiaisen teko. Laitan jotain rauhallista ja hyväntuulista musiikkia soimaan, se buustaa omaa luovuutta ja hyvää fiilistä aamulla. Kahvi kuuluu myös aamuuni ehdottomasti! Ei vain kahvin maku, vaan se tuoksu ja fiilis. Minulle aamussa ja aamurutiineissani on tärkeää, että päivä lähtee käyntiin hyvällä fiiliksellä ilman kiirettä ja stressiä. Joskus käyn aamuisin pienellä happihyppelyllä ja kisakaudella saatan treenata heti aamusta, jos treenejä on kahdet päivässä. Nyt nautin kiireettömästä aamusta, jolloin ehdin rauhassa tehdä asioita ennen päivän alkua.

9.30 Aamiaisen syötyäni avaan läppärin ja aloitan työt. Sähköpostien ja aikataulujen läpikäyntiä, postausten suunnittelua ja tekoa, mahdollisesti kuvaamista, kuvien muokkaamista, uusien työjuttujen pohtimista ja sopimista, kirjanpitoasioita jne. Kotoa käsin töitä tehdessäni teen usein töitä intensiivisesti noin 45-60 minuuttia putkeen, jonka jälkeen pidän pienen tauon (happihyppely, venyttelyä, kirjan lukemista tai podcastin kuuntelua). Luovan työn ja jaksamisen kannalta pienet tauot ovat tärkeitä ja usein sanotaankin hyvän keskittymisen riittävän ainoastaan noin 45 minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen kannattaisi pitää pieni breikki.

12.30 Teen töitä keskittyneesti ja aika juoksee, huomaan yhtäkkiä, että pitäisikin pian lähteä keskustaan, joten päätän tehdä nopean lounassmoothien. Tälläkertaa viherpainotteinen, mutta täyttävä. Päätin kokeilla heittää smoothien sekaan nesteenä tätä uutta Health Lab Superb -juomaa ja loput juomasta nappasin mukaan kotoa lähtiessäni hyväksi välipalaksi liikkeelle ollessa. Tämä juoma sisältää vain luonnollisia ainesosia ja mm. muutenkin suosimaani chiaa jo valmiiksi liotetussa muodossa. Chian siemenissä on paljon hyviä rasvoja sekä kuitua. Plussaa tuotteelle myös hiilihapottomuudesta, sillä itse en pidä kovin paljoa hiilihapoista ja ne eivät ole myöskään suurissa määrin hyviä hampaille. Tällaisen juoman voisi myös treenipäivänä juoda ennen treeniä tai ottaa matkalle mukaan ja juoda välipalana tai osana välipalaa. Juon itse muuta kuin vettä ainoastaan aterioiden yhteydessä, jolloin turhaa rasitetta ei tule hampaille eikä verensokerille.

13.30 Palauttava neurosonic + kellunta -hoito. Pitkästä aikaa olen raivannut kalenterista tilaa palautumiskeinolle, josta pidän todella paljon ja tämä auttaa minua myös löytämään paremmin rauhoittumista ja läsnäoloa. Kiireisessä arjessa on välillä vaikea pysähtyä, muistaa hengittää, olla vain hiljaa ja kuunnella mitä keho ja mieli haluaa. Tämä on noussut itselleni koko ajan tärkeämmäksi ja pyrin valitsemaan asioita, jotka tukevat tätä. Tämän setin jälkeen täytyy muistaa juoda ekstra paljon. Kannan muutenkin aina vesipulloa mukana ja hörpin siitä päivän mittaan.

15.15 Takaisin kotona, syön ja työt jatkuvat vielä. Kirjoitan blogitekstin, jota olen käsitellyt mielessäni jo hetken aikaa ja nyt se tuntui olevan valmis. Avaan koneen ja kirjoitan ajatukseni ulos. Näin luovuus toimii. Kun sen antaa kasvaa ja muotoutua valmiiksi, tuotos syntyy nopeasti. Jos sitä liikaa pakottaa, on paljon vaikeampi kirjoittaa ja se ei myöskään tunnu samalta. Nyt on hyvä kirjoitusflow ja teksti syntyy kuin itsestään. Kirjoittaminen on minulle tapa jäsennellä sekä purkaa omia ajatuksia. Tuntuu, että taas joku asia loksahti päässäni paremmin kohdalleen. Pääsee eteenpäin.

18.30 Suljen koneen, laitan ulkoilukamat päälle ja lähden luontoon kävelylle. Tämä on aivan parasta lääkettä melkein mihin tahansa! Raikas ilma, kävely ja luonnossa oleskelu tekee aina hyvää. Vähentää stressiä ja lisää luovuutta. Minulla tulee luonnossa oleskelusta aina olo, kuin olisin taas pikkulapsi (tai no aika usein muutenkin..) ja saatan hyppiä, pomppia ja heittää kärrynpyöriä pitkin polkuja. Lempipuuhaani on kävellä kallioilla ja jäädä välillä istumaan ja pohdiskelemaan.

20 Palaan sisälle, venyttelen hetken aikaa ja teen iltapalaa. Viimeiset viestit läheisten ja ystävien kanssa sekä sometukset (blogijaot, snapchat jne) ennen kuin rauhoittuu pikkuhiljaa jo nukkumista varten.

22 Hampaidenpesu, puhelin pois ja sänkyyn. Tuuletan huonetta hetken aikaa viileäksi ja happirikkaaksi, jonka jälkeen pimennysverhot ikkunoihin. Kirja vielä hetkeksi käteen ja sen jälkeen nukkumaan. Seuraavan päivän kertaaminen, tästä päivästä hyvien asioiden miettiminen ja sitten silmät kiinni. Hyvää yötä!

Sellainen oli mun päivä ilman varsinaista treeniä! Huomaan itse heti suuren eron siinä, kun lepään tarpeeksi ja muistan pitää myös rauhallisempia päiviä. Silloin ajatus juoksee paremmin, olen tehokkaampi, iloisempi, verensokeri pysyy tasaisempana ja treeni kulkee paremmin!

Muistathan säkin levätä! Ihanaa pääsiäistä kaikille <3

Käy myös tsekkaamassa Health Lab Superb -kilpailu mun instagramista!

<3

Eevsku

 

Continue Reading

MIHIN KESKITYT

Olen kirjoittanut blogia nyt reilun 7 vuotta. Olen kirjoittanut oikeastaan aina, niin kauan kun olen osannut kirjoittaa. Päiväkirjoja löytyy varmasti vinopino ja muistan äidinkielen tunneilla opettajien sanovan usein, että ”vähemmänkin tekstiä näihin tarinoihin riittäisi”. Mutta kun juttua tulee ja kirjoittaessa mieleni pääsee valloilleen. Olen aivan omassa maailmassani ja ajatukset tulevat sormien kautta ulos. Harvoin mietin kauheasti edes mitä kirjoitan, koska teksti vain tulee ulos ja usein ne tekstit joissa en ole miettinyt paljoa, ovat parhaita.

Julkisesti kirjoitin ensimmäisen kerran keväällä 2010 ollessani aupairina Tukholmassa. Silloin kirjoitin muutaman kerran kuulumisia facebookin johonkin muistiinpanot -osioon? En edes tiedä onko sitä enää olemassa, mutta sinne pystyi kirjoittamaan julkisesti ikäänkuin ’blogia’. Pian tuon jälkeen perustin ensimmäisen oman sivuni blogspotiin, kun lähdin aktiviteettioppaaksi ja halusin sieltä käsin kirjoitella kuulumisia läheisilleni ja ystävilleni. Sitten palasin Suomeen ja blogi muuttui treenipäiväkirjaksi. Enemmänkin itselleni, kunnes huomasin sen saaneen seuraajia ja aloin kertomaan lisää valmistautumisestani ensimmäisiin fitness -kilpailuihin (syksy 2012). Vuonna 2012 kirjoitin myös kahden yhteistyökumppanini sivuille ja intoa on ollut hyvin paljon. Blogeja oli vielä aika vähän ja työkseen bloggaavia vielä vähemmän. Koko some oli vasta rakentumassa ja tämä piste missä nyt ollaan oli aika epätodellinen ajatus vielä viisi vuotta sitten.

Kehitys bloggaajana on tullut kokemuksen, yrittämisen ja innon kautta. En oikeastaan ole koskaan ajatellut, että miten tätä olisi kuulunut tehdä. Kaikki on rakentunut hiljalleen, enkä ole liikaa pakottanut mitään. Ylipäätänsä en tiedä osasinko edes ajatella, että minusta tulee ammattibloggaaja vaan se on tullut hyvin pitkälti sen kautta, että halusin löytää keinon rahoittaa urheiluani. Haaveeni ja suurin unelmani on varmaan ala-asteelta saakka ollut olla ammattiurheilija sekä tietenkin menestynyt urheilija. Siitä olen halunnut pitää kiinni koko ajan vaikka olenkin nyt tehnyt paljon töitä myös blogin ja muun sosiaalisen median eteen. Eroan monista bloggaamista työkseen tekevistä ainakin siinä, että tavoitteeni ei ole olla tunnettu bloggaajana vaan tunnettu urheilijana.

Olen onnistunut mielestäni tavoitteessani tähän saakka aika hyvin huolimatta siitä, että lajini on aika pieni ja myös hieman ”haasteellinen” mediaa ajatellen. Minusta kuitenkin lajissani on aivan mielettömän paljon hyvää ja no tietenkin on, enhän tätä muuten tekisi ja olisi jo 6 vuotta tehnyt. Kaikkein eniten minulle merkitsee tällä hetkellä itsessään urheilu ja kaikki asiat sen ympärillä – ei niinkään laji tai kilpailut. Tähtään edelleenkin kilpailuihin, tähtään huipulle. Mutta tässä on niin paljon kaikkea muutakin kuin se ja olen vasta matkalla sinne, minne olen menossa.

Siihen on monta syytä, miksi olen esillä ja miksi haluan tehdä tällaista työtä. Sen lisäksi, että alunperin lähdin tekemään tätä mahdollistaakseni urheiluani, olen alkanut rakastamaan tätä muutenkin. Tähän työhön liittyy paljon muutakin kuin se, mitä ulospäin näkyy. Enkä sitä tajunnut itsekään vielä muutama vuosi sitten. Eikä tarvinnutkaan, tähänkin on ollut hienoa kasvaa ja kehittyä koko ajan askel askeleelta. Nyt voi naureskellen katsoa omia blogiarkistoja ja nimenomaan vain hyvässä hengessä. Siinäkin huomaa taas sen, että vaikka välillä tuntuu kuin junnaisi paikallaan, niin kyllä se on ollut kaikkea muuta.

Kilpailukaudella on hyvin vaikeaa ylläpitää blogia ja nyt taas jälkikäteen huomaa sen selkeän eron kaikessa. Silloinkin sitä haluaisi tehdä, haluaisin kirjoittaa, kuvata, tuottaa materiaalia, mutta kun en pysty. Jos teen sen, se on pois urheilustani, palautumisestani ja kilpailuissa menestymisestä. Tämän balanssin löytämisen kanssa on saanut taistella usean vuoden ja varmasti vielä tänäkin vuonna, mutta koko ajan suunta on parempaan. Nyt sentään ei ole tässä samassa opintoja ja täyspäiväistä valmennusduunia. Ainoastaan täyspäiväinen urheilijan ja bloggaajan arki. Niitä molempia teen täydellä sydämellä, niin hyvin kuin pystyn ja haluan kehittyä koko ajan.

Se mistä olen halunnut pitää koko ajan kiinni, on rehellisyys, omat arvot ja avoimuus. Kukaan ei tässäkään ole täydellinen ja matkan varrella oppii, mutta voin sanoa omista arvoista kiinni pitämisen olevan yksi tärkeimmistä asoista elämässä. Mitä ikinä teenkään. Aina jos on yhtään eksynyt omalta polulta, niin jossain mättää ja sen kyllä tuntee. Tämän vuoksi olen erittäin kiitollinen siitä, että saan tehdä tällä hetkellä yhteistyötä yritysten ja ihmisten kanssa, jotka ovat samoilla linjoilla ja näin haluan jatkaa tulevaisuudessakin. Eniten pidän pitkäaikaisista yhteistöistä ja useimpia olemme rakentaneetkin usean vuoden. Toki osa tekemistäni työprojekteista ovat yksittäisiä tai lyhyitä, mutta uskon tulevaisuudessa enemmän ja enemmän pitkäaikaisiin sopimuksiin. Niitä kun tosin ei hetkessä päätetä, vaan se täytyy tuntua molemmista osapuolista oikealta ja nähtävä pitkälle.

Positiivinen palaute kysymättä tuntuu parhaalta, sellainen joka tulee jopa hieman puun takaa. Vaikka asioita tekee koko sydämellään ja antaa niin paljon, että välillä se sattuu, niin on se vaan maailman hienointa huomata tehneensä jotain oikein. Sitä on välillä itselleen niin ankara. Tiedän mitä teen, miksi teen, millainen olen ja mitä haluan antaa ulospäin, mutta vaikea sitä on välillä silti tietää miltä se näyttää muille. Olen nyt kuitenkin saanut lähiaikoina niin paljon yllättäviä palautteita, jotka ovat saaneet suupieleni hyvin korkealle ja antaneet minulle paljon voimaa jatkaa sitä mitä teen.

Tämä kaikki antaa minulle todella paljon, mutta on se myös välillä haastaava. Pistän itseni likoon sekä henkisesti että fyysisesti ja teen elämästäni jollain tapaa julkista vaikka toki pidän tietyt asiat poissa somesta kokonaan. Tämä on kuitenkin minulle työtä, eikä töihin tarvitse aivan kaikkea tuoda. Haluan siis taas kerran muistuttaa, että positiivisuuteni, ilo, nauru, hyvät hetket ja onnistumiset ovat tietenkin asioita, joita haluan enemmän tuoda esille, kuin kaikkea niiden vastakohtaa. Olen kuitenkin myös halunnut tuoda esille haasteita, mutta olen sitä mieltä, että elämässä sille ei pidä muutenkaan antaa liikaa tilaa, niin miksi antaisi sille täälläkään? Toki välillä on mukavaa saada ilon ja inspiraation lisäksi kuulla, että muillakin menee huonosti, mutta ei se ketään kyllä vie eteenpäin. Negatiiviset asiat tulee käsitellä ja antaa niiden tulla, mutta niihin ei kannata tarttua ja jäädä vellomaan.

Ihan niinkuin kaikilla muillakin, niin täälläkin on vaikeita hetkiä. Välillä paljonkin. Mutta, se mikä ratkaisee, on se kuuluisa asenne! Minulla meni mm. juuri pari kuukautta kärsien koko ajan oikeassa jalassa olevasta hermokivusta, enkä päässyt treenaamaan kuin satunnaisesti. Jopa kävely oli ajoittain haastavaa, mutta mitä se olisi auttanut, jos olisin sitä koko ajan päivitellyt? Ennemminkin koitin ajatella, että olen ihan pian terve ja pääsen taas treenaamaan. Olihan se haastavaa, mutta nyt on ainakin taas sata kertaa kiitollisempi kaikesta. Ja tämä oli nyt vain yksi esimerkki, on tässä ollut muutakin, mutta kuten sanoin – se mihin keskityt nyt ratkaisee lopputuloksen.

Tämä teksti oli tämän hetken ajatuksen virtaa. Olen tällä hetkellä kiitollisempi ja onnellisempi kuin vuosiin haasteista huolimatta. Ja tiedän, että aina tulee se aikakausi, kun asiat alkavatkin sujumaan kuin itsestään! Nämä eri vaiheet tuovat perspektiiviä elämään, eihän muuten mikään tuntuisi miltään.

Nimeäni ei ole kevään kilpailulistassa, onneksi. Olin jo hetken aikaa sitä mieltä, että se voisi siellä olla, mutta onneksi nämä kehoni merkit pysäyttivät minua ajattelemaan järkevämmin. Palautuminen viime vuodesta alkaa nyt olemaan hyvällä mallilla vaikka ehkä kuitenkin vielä hieman vaiheessa. Kilpailuista on nyt pian kolme kuukautta ja luulen kuukauden päästä olevani edelleen sitä mieltä, että olen kuin eri ihminen vaikka siltä on nyt tuntunut joka kuukauden edetessä.

Toivon sen sijaan nimeni olevan syksyn kilpailijalistassa, mutta aika näyttää onko se siellä. Tärkeintä on nyt saada keho ja mieli 100% palautuneeksi, jolloin pystyn oikeasti pääsemään taas eteenpäin. Tiedän mihin pystyn, kun kaikki palaset ovat kohdallaan.

Viikko viikolta treenit kovenevat ja menevät oikeaan suuntaan. Työn tekeminen tuntuu taas mukavalta, uusia ideoita satelee ja energiaa on myös ihmissuhteisiin. Nyt kun sillekin on antanut kunnolla aikaa ja mahdollisuutta, ei voi kuin ihmetellä mitä voi löytää. Kuulostaa jonkun korvaan oudolta, että mitä olet sitten aiemmin tehnyt, mutta ei kilpailukauden keskittymisessä ja kuplassa oikeasti näe kaikkea. Ei siellä pysty. Urheilijan suurimmat haasteet ovatkin varmasti siinä, että saa kaiken muun elämän balanssiin (ihmissuhteet, talous, henkinen hyvinvointi), jotta voi päästä urheilussa seuraavalle tasolle. Itse uskon pääseväni sinne ja ainakin annan kaikkeni sille, että katson kaikki kortit loppuun saakka.

Ihanaa viikonloppua kaikille, kiitos kun olette <3

Eevsku

Ps. Kiitos Juha Hulmi erittäin hyvästä tekstistä, joka laittoi itseänikin ajattelemaan tällä viikolla paljon! Kannattaa pistää muutenkin Lihastohtori seurantaan, yksi parhaista ja asiapitoisimmista kanavista, mitä löytyy terveys/hyvinvointi/liikunta -akselilla. Ja kiitos maininnasta, tuli aivan mielettömän hyvä fiilis!

EDELLINEN TEKSTI: Immuniteetin tueksi

Seuraa myös

IG eevsku

Snapchat eevsku

Facebook

Continue Reading