fbpx

fitnesslifestyle_eevsku

sugar_eevsku

sugar_eevsku1

Monien kohdalla olemme siinä kynnyksellä, kun aloitetaan lunastamaan uuden vuoden lupauksia. Tällä hetkellä netissä ilkutaan lupausten tekijöitä ja ylipäätään sitä, että ihmiset yrittävät tehdä elämänmuutoksia vuoden vaihtuessa. En oikein taas ymmärrä tätäkään. Onko kaikesta väännettävä negatiivista? Jos ihminen kokee saavansa voimaa muutokseensa juurikin vuodenvaihteesta, niin mieluummin sille olisi annettava tukea, kuin lytättävä ideaa.

Toki tämä ”lyttäys” nyt ehkä liittyy enemmänkin siihen, että monien kohdalla nuo yrityskerrat eivät mahdu edes yhden tai kahden käden sormin laskettaviksi. Lupauksia on annettu usein, mutta niistä ei ole pystytty pitämään kiinni. Mutta mitä jos tämä kerta olisi erilainen? Mitä jos asettaisikin lupauksen ja tavoitteen sellaiseksi, että se on oikeasti mahdollista saavuttaa? Mieti, kuinka hienolta tuntuisi todeta ensi vuonna vuodenvaihtuessa, että ”I did it”. Voin luvata, että et kadu yhtään mitään, mitä sen muutoksen saamisen eteen jouduit ”uhraamaan” JOS se on oikeasti sitä mitä haluat ja mikä tekee sinut onnellisemmaksi. Näitä asioita on pohdittava ennen kuin lähtee muutoksia tekemään.

En itse kuitenkaan tehnyt tänä vuonna varsinaisia uuden vuoden lupauksia. En kyllä muista oikeastaan koskaan tehneeni varsinaisia uv -lupauksia, vaan teen omia tavoitelistauksia vuoden ympäri. Ehkä joskus nuorempana on tullut lähdettyä johonkin karkkilakkoon tai vastaavaan. Tästäkin voi siis päätellä, että tämänhetkinen elämäntyyli ei ole aina ollut täysillä elämässäni läsnä. Olen herkutellut ja paljon. Ollut varsinainen sokerihiiri. Olen lukenut paljon sokerin vaikutuksista ja siitä, että sen riippuvuutta on verrattu jopa huumausaineisiin. Huumausaineista en tiedä, mutta sokeri on kyllä koukuttanut itseäni aikanaan todella kovasti ja aiheuttanut luultavasti myös tulehdustiloja kropassani.

Nyt olen ollut taas täysin ilman sokeria (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) viime toukokuusta saakka ja enemmän tai vähemmän sokerittomalla syksystä 2011. Viime syksynä annoin itselleni luvan herkutella, jos mieleni teki ja oikeastaan oli aika hienoa huomata, ettei sokeria enää kaivannut samalla tavalla. Mutta heti kun sitä hieman maistoi, niin sitä alkoi tekemään enemmän mieli. Kyllähän se sokeri on hyvää kun sen makuun pääsee. Suklaa, leivokset ja jäätelö ovat olleet ennen suurinta herkkuani.

Nyt useamman viikon herkkuja syömättä olleena voin todeta taas kerran, että ei sitä sokeria tarvitse oikeasti yhtään mihinkään. Siitä kuvittelee saavansa energiaa ja hyvää mieltä. Se energia ja hyvä mieli mitä sokerista saa, on hyvin lyhytkestoista. Oma kroppani reagoi kyllä sokeriin hyvin nopeasti, kaikilla tavoin – pulssi kiihtyy, energiataso ja mielihyvä nousee. Mutta pitkässä juoksussa nousee painokin ja sitä mielihyvääkään ei siitä saa enää niin paljoa. Siitä johtuvat verensokerinheilahtelut puolestaan voivat sekoittaa kroppaa ja sen hiilihydraattien sietokykyä, sekä juurikin halujen säätelyä. Et tosiaan sitä sokeria oikeasti tarvitse, vaikka mieli sitä pyytäisikin. Muutaman päivän jälkeen helpottaa jo, puhumattakaan muutamasta viikosta. Niiden jälkeen voit rauhassa kulkea karkkihyllyjen ohi, eivätkä ne huuda nimeäsi.

Kaikki me olemme toki tässäkin erilaisia ja osa pystyy pitämään sokerin jossain määrin mukana elämässään ilman ongelmia. Tiedän myös ihmisiä, jotka syövät hyvinkin paljon sokeria ja ovat silti aina hyvässä kunnossa, eikä ongelmia muutenkaan sokerin kanssa ole. Tämä varmasti liittyy juurikin tuohon elimistön kykyyn käyttää hiilihydraatteja. Itse en kuulu siihen porukkaan, joka voisi äärettömästä hiilihydraatteja vetää. Syön niitä kyllä, mutta suhteessa omaan kulutukseeni ja tarpeeseen. Jos niitä vetää enemmän, tiedän kyllä mihin ne menevät -> booty. Eikä kyse ole pelkästään sokerin vaikutuksista ulkomuotoon, vaan myös ennenkaikkea esimerkiksi mieleen. Ilman sokeria pysyy energisempänä tasaisesti ilman energiatasojen laskua.

En usko siihen, että totaalikieltäytyminen olisi avain muutoksiin, mutta sillä voi olla hyvä aloittaa, joskus jopa elää. Kaiken suhteen ei ole olemassa kohtuullista käyttöä – mm. alkoholismia vierestä nähneenä. Muutos ja halu tähän kieltäytymiseen täytyy kuitenkin lähteä syvältä itsestä. Semmoinen pelkkä ajatuksen tasolla jostain kieltäytyminen ei ole tarpeeksi kestävä. On mietittävä syvemmin. Mietittävä niitä syitä, miksi on parempi olla ilman? Miksi tämä valinta on oikea? Mitkä ovat ne syyt, joiden avulla pääsee vaikeistakin hetkistä eteenpäin? Joka kerta, kun mieliteon tullen oletkin valinnut oikein, sinusta tulee vahvempi sen osalta ja kieltäytymisestä tulee helpompaa. Tai valitsemisesta – sitä voisi käyttää sanana mieluummin. Valintojahan ne vain ovat.

Omat syyni sokerin jättämiseen ovat tällä hetkellä mielessäni kristallin kirkkaita ja minun ei enää edes tee sokeria mieli. Tähän auttaa myös se, että syö oikeaa ravintorikasta ruokaa tarpeeksi, jolloin elimistö ei huuda mitään ylimääräistä, nopeaa energiaa saataville. Omalla kohdallani auttavat esimerkiksi säännölliset ruokailut ja hiilihydraattien ajoittaminen aktiivisimpien tuntien ympärille päivän aikana.

Mistä löytää vahvuuden sanoa ei? Tee lista, miksi lähdet muutokseen ja mitä asioita ajattelet sillä hetkellä, kun tekisi mieli poiketa päätöksestä. Ketkä ovat ne ihmiset, jotka tukevat sinua muutoksessa? Ympäristöllä on erittäin suuri vaikutus ja kannattaa esimerkiksi miettiä, kenen kanssa aikaa viettää. Oikeat ystävät ja läheiset tukevat varmasti päätöstäsi, jos he ymmärtävät sen tarkoituksen. Usein ne, jotka eivät ”ymmärrä” päätöstäsi ovat niitä, jotka eivät siihen itse kykene tai joilla nyt sitten vaikka sattuu olemaan ne supergeenit, joilla voi esimerkiksi mässäillä mitä tahansa ilman, että ne jäävät näkyviin.

Haluan vielä painottaa, että kaikkien kohdalla totaalikieltäytyminen ei ole oikea ratkaisu ja pidemmällä tähtäimellä ainakin olisi päästävä tilanteeseen, jossa sitä ei tarvita. Tuossa tilanteessa on löydetty tasapaino ravinnon, liikunnan ja levon kanssa, jolloin ei luultavasti ole mitään ongelmaa syödä vaikka sitten sitä kahvipullaa välillä tai pitää karkkipäiviä. Mutta tuohon tilanteeseen pääsemiseksi voi olla hyvä hetkeksi pistää herkuttelu jäihin. Oma ”totaalikieltäytyminen” perustuu kilpaurheilutavoitteisiini ja en koe sitä minään pakkona. Kukaanhan ei minua pakota olla syömättä ”herkkuja”. Minun ei niitä tällä hetkellä tee mieli, enkä niitä tarvitse mihinkään. Nämä ovat vain omia valintojani, joita haluan tehdä.

Ole vahva, tee omat päätöksesi ja pysy niissä. Jos homma välillä ratkeaa, niin älä silti lannistu, vaan muistuta itsellesi uudelleen, miksi sitä teet ja jatka matkaa.

Mikä oli sinun uuden vuoden lupauksesi ja onko sinulla suunnitelma, kuinka tehdä siitä pysyvä?

<3

Eevsku

———————————————————————–

Many people have made the new year’s resolutions and then there are also these people who laugh about the whole resolutions. ”You will not make it”.

What I think is that it is good if someone has even thought about making some better decisions and live healthier life. But of course it is not worth it if you are not really trying. If you haven’t thought the reasons why you started to make the change and are you going to do it for the rest of your life or just for a month or two? It is not going to help you if you just think that now I’ll be without sugar for a month and then I can eat it again how much I want. It can be a good start to stop eating it at all but then you need to have a plan how to continue after the time you have set. It is always better to make a lifetime changes step by step than have a great month or two and then go back to your old habits.

What was you New Year’s resolution and do you have a plan how to keep it?

Total
43
Shares

14 kommenttia

  1. Itse vietin viime vuonna karkkilakkoa 3kk,jonka jälkeen olen syönyt todella vähän herkkuja. En näe järkeä syyä herkkuja, jos niitä ei tee mieli 🙂 ja tämä sopii mulle todella hyvin. Jouluna saadut suklaat jäi syömättä, mutta ainahan niitä voi säästää ja tarjota vaikka kavereille 🙂 olen kyllä huomannut että jos on syöny huonosti tai vaikka pitsaa tms. Niin sen jälkeen kyllä tekee mieli makeaa, eli varmasti hyvä ruoka vaikuttaa mielitekoihin

    1. Näin se just menee itselläkin, että jos on jäänyt syömättä kunnolla niin helpommin tekee mieli makeaa! Hienoa, että olet löytänyt itse tasapainon herkkujen syönnin kanssa 🙂 Ihanaa alkuvuotta sinulle!

  2. Pakko kyllä kommentoida nyt ensimmäisen kerran ja todeta, että sä kirjotat oikeesti asiaa ja tekstiä mikä saa ajattelemaan oikeesti esimerkiks tässä ton sokerin tarpeesta ihmiselle. Oon lukenu sun aikasempiakin kirjotuksia ja innolla odotan aina uusia tulevia tekstejä, wau! 🙂
    Jatka samaan malliin ja pidä lippu korkeella, oot upee persoona!:)

  3. Moikka Eevsku! Uuden vuoden lupauksiani olivat mm. Unta väh. 8h/yö, tankotanssin aloittaminen sekä no, jatkan jo puoli vuotta kestänyttä herkkulakkoani. 🙂 Kuulun juurikin noihin totaalikieltäytyjiin – äitini vertasikin usein sokeririippuvuuttani alkoholismiin (:D) nimittäin niin kauan kun olin ilman sokeria, ei sitä osannut edes kaivata mutta joskus sitten heikolla hetkellä kun sitä sai suuhunsa niin siitä eroonpääsemisprosessi alkoi aina alusta ja oli muuten hankalaaa. Kuulostaa varmaan monen korvaan hullulta, mutta olen sitä mieltä että sokeri on yksi suurimmista myrkyistä mitä ihmiselle syötetään! Nykyyän minulle suurinta herkkua ovat esimerkiksi puuro ceylon kanelilla, namnam! ihanaa alkanutta vuotta sinulle<3

    1. Oi, kuulostaa hyviltä lupauksilta! Varsinkin tuo uni ja tankotanssin kokeilemista suosittelen myös. Mulla kans toimii nimenomaan toi totaalikieltäytyminen ja se on tärkeintä, että huomaa ja tiedostaa itse mikä sopii omalla kohdalla 🙂 Puuro ceylonkanelilla on täälläkin favorite -listalla. Ihanaa alkuvuotta myös sinulle! xx E

  4. Vitsi oli kiva lukea positiivista ajattelua tästä ”new year, new me”-motivaatiosta! Liian usein liian moni lyttää kun monet innostuu muuttamaan elämäntapojaan ja liikkumaan näin vuoden alussa. Kuitenkin tammikuun alussa starttaa monet elämäntapa muutos-ryhmät ja saleillakin on liittymisetuja, jotka kuitenkin kannustaa aloittamaan, mikä usein voi olla se vaikeus. Totta tietty se, että useat meinaa luovuttaa jo maaliskuussa, mutta ehkä jokainen voi sitten kannustaa jatkamaan näitä luvuttamassa olevia 🙂

    Olen aikamoinen sokerihiiri ja luettuani postauksen aloin pohtimaan omia sokerikäyttäytymisiäni. Pitää ottaa herkut vähän syyniin. Toisaalta nykyään ei tee hirmuisesti edes mieli syödä herkkuja kun syö terveellisesti ja esim. hedelmiä ja marjoja 🙂 Kiitos hyvästä postauksesta! Jään lukijaksesi, jos saisit motivoitua omaa muutostani 😉

    1. Kiva kuulla, että teksti upposi 🙂 Sen tarkoitus oli nimenomaan vain antaa jokaiselle ajateltavaa omalla kohdalla – meidän ajatukset ja haasteet kun ovat niin erilaisia kaikilla. Toivottavasti postuakset miellyttävät jatkossakin 😉 Tsemppiä!

  5. Moi. Ihanaa uutta vuotta sinulle. En tehnyt lupausta, vaan päätöksen että puolimaratonin juoksen tänä vuonna. Kavereitakin on lähdössä mukaan, joten tästä haasteesta ei voi perääntyä

  6. Itse myönnän olevani sokerikoukussa ja siinä on oltu lapsesta lähtien. Olin viime talvena 6 viikkoa ilman lisättyä sokeria. En syönyt myöskään makeutusaineilla makeutettuja juomia tai karkkeja, paitsi mehukeittoa puurossa ja rahkassa. Voin kuitenkin todeta että en kokenut tuossa ajassa minkäänlaista ”sokerista irtautumista” vaan sain koko ajan taistella mieleni kanssa etten söisi mitään herkkuja. Viikkojen kuluessa mieli alkoi tehdä sokerin lisäksi kaikkea muutakin terveellisyyden ja epäterveellisyyden väliin sijoittuvia juttuja, kuten vaikka karjalanpiirakoita. Näin jälkeenpäin viisastuneena ruokavalio oli varmasti liian tiukka ja se osittain vaikutti siihen että sokeri houkutteli niin pahasti. Se on kyllä pelottava aine, täytyy myöntää.

    En ole vielä kovin pitkään lukenut blogiasi, mutta nyt olen tutustunut sisältöön sen verran huolella että uskaltauduin kommentoida. Sisältö on kyllä mahtavaa ja sun persoona vaikuttaa ihanalta. Pystyisitkö kirjottamaan tänne jotain erilaisten voimistelutaitojen oppimisesta tai muusta vastaavasta, ja esimerkiksi siitä miten sais keskivartalon hallintaa paremmaksi? Hyvää alkanutta vuotta sulle! 🙂

    1. Kuulostaa siltä, että olet luultavasti syönyt tosiaan liian vähän muuten kokonaisuudessaan, josta tuo makean turha himoitseminen on johtunut 🙂 Toinen vaihtoehto on se, että sinulle ei vain tuollainen ”totaalikieltäytyminen” sovi!

      Kiva kun uskalsit kommentoida ja hienoa kuulla, että mun persoona paistaa teksteistä läpi! Kiitos kommentista ja postaustoiveesta, tuosta aiheesta voisin tässä keväällä kirjoitella kyllä 🙂 Hyvää vuoden alkua myös sinne!

  7. Heippa!
    Itse olen jälleen kerran koittamassa aloittaa tätä terveyselämää, mikä kylläkin alkaa jo naurattamaan hieman itseänikin, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä!! Mieleeni tuli kuitenkin yksi asia, kun maitorahkaa tuputetaan joka tuutista, mutta olen kuitenkin lukenut ja kuullut että se ei välttämättä olisikaan niin hyväksi plus muut maitotalous-tuotteet. Olisiko sinulla antaa vinkkejä millä tuon rahkan yms. voisi korvata?
    Kiitos mahtavasta blogista, ja huippua vuotta 2016! Toivottavasti me lukijat saadaan olla vielä kauan sun matkassa <3

    1. Nimenomaan, koskaan ei ole liian myöhäistä. Nyt kannattaa miettiä, mihin projekti on aiempina vuosina kaatunut ja ottaa niistä oppia 🙂 Eli ei tee samoja virheitä uudelleen! Älä aseta itsellesi liian tiukkoja rajoja tai vaadi liian nopeasti tuloksia.

      Korvaan itse maitotuotteita esimerkiksi tekemällä tuhteja smoothieita pääasiassa marjoista ja heraproteiinista. Sinne kun laittaa vain vähän vettä, niin siitä tulee semmoista täyteläistä 🙂 Toki voi heittää vaikka avokadoa tai banaania antamaan rakennetta.

      Ihanaa vuotta myös sinne ja eiköhän tämä blogi porskuta vielä pitkään 😉

Kommentointi on suljettu.