fbpx

SMILE_ORALB

  • Yhteistyössä Oral-B
  • Kaiken mitä elämässäni teen, teen sen täydestä sydämestäni. Välillä se satuttaa, mutta suurimmaksi osaksi saan siitä todella paljon. Enemmän se antaa, kuin ottaa. Tarkoitan tällä sitä, että annan itsestäni 100%, oli kyse sitten urheilusta, ihmissuhteista, töistä tai opinnoista. Teen sitä tietoisesti, mutta myös tiedostamatta, sillä se on juurtunut niin syvälle. Tästä olen saanut konkreettisia esimerkkejä viime viikkoina, sillä vaikka olen välillä kokenut olevani niin äärirajoilla, etten ole aivan varma kuinka kaikesta suoriudun, olen saanut niin hyvää palautetta tekemistäni asioista, että ei voi kuin hymyillä. Täytyy välillä taas oikeasti hieman pysähtyä miettimään, mitä kaikkea sitä onkaan saanut aikaiseksi. Ei voi aina olla itselleen niin ankara.

    Lähden muutaman tunnin kuluttua Espanjaan EM -kilpailuihin, niihin kilpailuihin joissa olin kolme vuotta sitten ja vannoin itselleni, että palaan vielä. Tiesin, että se ei ollut viimeinen kertani Santa Susannassa. En kokenut, että olisin vielä lähellekään onnistunut näyttämään potentiaaliani. Tuosta ajasta kolme vuotta sitten alkoi muutenkin hieman outo jakso elämässäni, joka tuntui saavansa käännöskohdan vasta viime vuoden lopulla ja nyt viimeinen suunnanmuutos oli se, kun pääsin vihdoin takaisin tekemään sitä mitä rakastan. Urheilemaan, kilpailemaan, esiintymään. Haastamaan itseäni ja löytämään lisää kapasiteettia, jota tiedän olevan meillä kaikilla enemmän kuin mitä normaalisti osaamme ottaa käyttöömme. Vihdoin hymyni tulee taas sydämestäni saakka.

    Miten sitä eksyykin välillä niin totaalisesti? Olen toki nauttinut elämästä niiden vajaan kolmenkin vuoden aikana, jolloin olin hukassa, mutta tiedostin koko ajan, että kaikki ei ole kohdallaan. Hymyilin, nauroin, matkustin, elin, koin – mutta jotain puuttui. Se oli juuri tämä, minkä löysin vajaa viisi vuotta sitten ja jonne löysin uudelleen.

    ORALB_EEVSKU1

    Hymyilen ja nauran paljon, oikeastaan varmaan monen mielestä todella paljon. Mutta se tulee luonnostaan – kaikki ketkä minut ovat henkilökohtaisesti tavanneet niin tietävät kyllä sen. Minusta on ihanaa elää tätä elämää hymyillen ja nauraen. Ei kaikki ole niin vakavaa! Iloisuutta ja onnellisuutta pitäisi olla paljon enemmän. Miksi ihmiset eivät uskalla näyttää sitä? Miksi etsimällä etsiä kaikesta huonoa?

    Saatan välillä pakahtua onnesta, ihan pienistäkin asioista. Kuten aamukävelystä luonnossa, hyvästä musiikista, rakkaiden ihmisten seurasta, laadukkaasta kahvista – hetkistä, jotka eivät vaadi juuri mitään, mutta ovat elämän tärkein asia. Tunteiden tunteminen on itselläni hyvin voimakasta ja uskon sen johtuvan siitä, että annan niiden tulla. En peittele niitä. Se mitä voisin oppia vielä, olisi myös niiden huonojen tunteiden näyttäminen muille. Ei toki niitä tarvitsekaan kaikille näyttää eikä varsinkaan kaikissa tilanteissa, mutta välillä pidän huonot hetket ja tunteet täysin itselläni, jolloin ehkä monelle kanssani aikaa viettävälle saattaa tulla olo että kaikki on hyvin. Tämä on yksi suurimmista virheistä, jonka tein jo silloin kolme vuotta sitten. Erosin pitkästä suhteesta ja yksi iso tukipilari katosi, joka oli varmasti nähnyt kaikki tunteeni ja aivan peittelemättä yli kuuden vuoden aikana. On pakko purkaa myös ne huonot fiilikset pois, mutta niidenkin esittämistavassa on paljon eroavaisuuksia. Ja asioiden suuruudessa. Toki emme voi koskaan täysin verrata kenenkään toisen kokemusta omiimme, koska me kaikki koemme elämän, tunteet ja tilanteet täysin eri tavoin. On kuitenkin osattava pistää asioita perspektiiviin ja miettiä välillä, onko se oma ongelma oikeasti niin iso, että siitä kannattaa nyt tehdä numeroa. Onko sitä ongelmaa edes oikeasti vai teetkö siitä itse ongelman? Kuvitteletko jo valmiiksi millainen ongelma sinulla voisi olla tulevaisuudessa, vaikka oikeasti juuri tässä hetkessä sitä ongelmaa ei edes ole?

    Mikä saa sinut hymyilemään sydämestä? Mitä asiaa ajatellessasi sinusta tuntuu, että hymyilet koko kehollasi? Onko se jokin ihminen, tapahtuma, työ, unelma, hetki, tavoite, paikka… ? Jos et vielä tiedä tai et ole löytänyt sitä, mikä saa sinut hymyilemään sydämesi pohjasta, tuntemaan itsesi hölmön onnelliseksi, niin suosittelen etsimään. Eikä sen toki tarvitse eikä varmasti olekaan vain mikään yksi asia. Se voi olla noista luettelemistani asioista jokaisesta kohdasta jotain. Itse ainakin löydän niistä kaikista ”kategorioista” asian tai asioita, jotka saavat sydämeni sykkimään, energian virtaamaan ja hymyn leviämään.

    ORALB_EEVSKU

    Juuri nyt se on tämä hetki, aamukahvi ja aikaa kirjoittaa sekä kuunnella pianomusiikkia. Lisäksi odottava EM -kilpailumatka ja kilpailut tottakai. Mutta koitan elää hetkessä ja nauttia nyt joka hetkestä.

    Tehdä asioita, jotka saavat minut hymyilemään sydämeni pohjasta.

    <3

    Eevsku

    Ps. Olen pohdiskellut hymyilemistä jo pariin otteeseen; aiheen ensimmäisen postauksen löydät täältä: Power of smiles & toisen täältä: When smiles matter most

    fallback[2]

    Postauksen kuvat Fuerteventuralta helmikuulta

    Total
    72
    Shares

    2 kommenttia

    Kommentointi on suljettu.