fbpx

eevsku_adidas

Tuijotan tuota hopeamitalia pöydällä. Eilen aamulla näin siinä häviön, epäonnistumisen, ärsytyksen, vääryyden. Nyt näen vain voiton.

Kukaan, ei kukaan muu, paitsi minä itse ja muutama ihminen lähelläni tiesi kuinka paljon taas pistin peliin eiliseen aamuun. Parhaani. Niinkuin jokainen kilpakumppaninikin. Me kaikki halusimme voittaa. Kaikki muut paitsi sarjamme voittaja Oona lähti eilen kilpailupaikalta pettyneenä. Ja niin kuuluukin.

Olen aivan äärettömän onnellinen niistä tunteista mitä taas sain eilen kokea. Kuten olen aiemmin sanonutkin, niitä tunteita ei saa mistään muualta. Se on itsensä voittamista, jännittämistä, odottamista – jokaikinen sekunti ennen kuin kilpailusuoritukset ovat ohi. Sen jälkeen saa kokea sen helpotuksen ja onnentunteen, kunnes alkaa odottaa palkintojen jakoa. Jos suoritukset ovat menneet loistavasti, palkintojen jakoon on aina mahtavaa mennä – silloin on jo voittanut niin paljon. Itse en ole koskaan ollut tyytyväinen muuhun sijoitukseen kuin voittoon, mutta palkintojen jaossa siihen ei enää voi vaikuttaa. Silloin on jo tehnyt parhaansa. Antanut kaikkensa. Loppu ei ole enää omissa käsissä.

adidas_eevsku1

Voitin SM -hopeaa myös 2013, jolloin se ei todellakaan näyttänyt voitolta seuraavanakaan aamuna. Eikä seuraavalla viikolla tai vielä vuonnakaan. Tajusin sen voiton vasta oikeastaan tämän vuoden aikana. Tuosta vuoden 2013 SM -hopeasta lähti sellainen vuoristorata elämässäni, että siinä kyydissä olikin sitten aikamoinen meno aina viime vuoden lopulle saakka. Kunnes olin valmis hyppäämään siitä pois ja kohtaamaan kaikki ne solmut, ongelmat ja epäonnistumiset mitä matkan varrelle oli tullut.

Joku saattoi tulla lukemaan tänne koottuja selityksiä siitä, miksi en eilen voittanut. Kunto oli nesteinen ja näytti niin paljon paremmalta edellisenä iltana. Värit ja viimeistelyt meni pilalle. Oli vähän sitä ja oli vähän tätä. Olisin minä mutta kun ja hitto kun ne tuomaritkin varmasti pelas omaan pussiin!!

Silloin, kun on paras, voittaa. Silloin, kun kaikki menee nappiin ja kokonaisuus on kunnossa, kaikki on hiottu loppuun ja virheitä ei tehdä, silloin voitetaan. Silloin ansaitaan olla siellä ykkössijalla. Tuomarit tekevät arvostelulajeissa lopulliset päätökset ja siitähän sitä spekulointia riittää vaikka viikoiksi, mutta hei ihan oikeasti – jos olet OIKEASTI paras, niin kyllä silloin voitat. Piste. Jos joku muu voitti, ni se vaan nyt oli sinua parempi! Se kuka ei tätä leikkiä kestä, niin kannattaa vaihtaa sellaiseen lajiin, jossa voitto ansaitaan muulla, kuin tuomarien antamilla pisteillä.

Haluan toivottaa aivan äärettömän suuret onnittelut jokaiselle tänä viikonloppuna kilpailleelle urheilijalle! Meistä jokainen on tehnyt aivan mielettömän ison duunin ja kasvattavan matkan tähän pisteeseen. Nauttikaa siitä!! Nauttikaa siitä, mitä kaikkea tämä on tuonut mukanaan. Kuinka paljon löysitte itsestänne potentiaalia, mitä ette tiennyt olevankaan. Kuinka paljon koitte tunteita, joita ette koskaan olleet ennen kokeneet. Muistakaa, että muiden mielipiteillä, kirjoituksilla, sanomisilla ole mitään merkitystä. Rakentava palaute on eri asia ja sitä oikea urheilija osaa ottaa vastaan, jos haluaa kehittyä ja menestyä. Kaikki muu, kuin rakentava palaute kannattaa jättää aivan omaan arvoonsa! Kertoo enemmän sen sanojasta tai kirjoittajasta, kuin sen kohteesta.

Heräsin tänä aamuna ja olin vain onnellinen. Kiitollinen. Kaikesta ja niin monelle ihmiselle. Tämä oli ehdottomasti paras kilpailuvalmistautumiseni ikinä vaikka lopputulos ei ollut vielä mitä halusin. Sain tästä silti eniten. Paljon saatiin parannettua, paljon jäi parannettavaa. Ennen kaikkea opin itsestäni niin paljon ja käsittelin niin paljon vanhoja solmuja, että minun on paljon helpompi nyt jatkaa. Oloni on oikeastaan aika kevyt ja helpottunut. En missään nimessä koe, että nämä kilpailut olisi pitänyt jättää välistä vaikka en parasta kuntoa eiliseen saanutkaan. Jos olisin lopettanut kesken, olisin luovuttanut. Olisin jäänyt niin paljosta paitsi. Se olisi ollut turvallinen ja ehkä jonkun mielestä fiksu ja oikea valinta, mutta ei minun mielestäni. Se olisi ollut luovuttaminen. Viime syksynä päätös jättää kesken oli vain ja ainoastaan oikea, mutta nyt en olisi antanut itselleni anteeksi sitä, että olisin päättänyt siirtää kilpailuja. Minun oli päästävä henkilökohtaisesti itse muutamasta omasta solmusta eroon ja sen tein. Kapasiteettiani ja äärirajojani koeteltiin ja venytettiin. Hyvin ne venyikin ja nyt tiedän taas kuinka hemmetin koviin suorituksiin pystyn.

adidas_eevsku2

Haluan tässä vaiheessa kiittää kaikkia minua kannustaneita ja tukeneita ihmisiä sekä yrityksiä! Koko ajan olen tajunnut enemmän ja enemmän sen, että minun ei ole pakko pärjätä ja olla yksin ja se on tehnyt kaikesta kyllä helpompaa ja todella paljon hienompaa. Kiitos, kun olette tässä mukana. Kiitos kaikille teille, ketkä tulitte eilen mua TRUE:n ständille moikkaamaan – te inspiroitte, motivoitte ja annatte minulle voimaa jatkaa enemmän kuin tiedättekään! <3

Kiitos perhe, Eevi & Minna, ystävät, Tuulia, Ringa, Aleksi, Teemu. Te tiedätte <3

Kiitos Adidas, TRUE, Tempur, Foodin, Puhdas+, Spartan Gear, Delight Finland, Fysio Pro, Hieros Oy, Salon Milagro, Sahara Beauty, Nina, Tommi, Ilona, Milla. Kiitos Suomen Fitnessurheilu ry, Nordic Fitness Expo. Kiitos kaikki yritykset, kenen kanssa olen saanut tehdä töitä ja mahtavia projekteja taas tämänkin kauden ajan.

Yhdeksät kilpailut ovat nyt takana neljään vuoteen ja tavoitteeni lajissa on entistä kirkkaampi mielessäni. Tästä on erittäin hyvä jatkaa.

<3

Eevsku

 

Total
377
Shares

26 kommenttia

  1. Onnea Eevsku! Toivottavasti tiedät miten upean inspiroiva ihminen olet, kiitos siitä 🙂

  2. Moi Eevsku, mielestäni nyt alkaa postaukset mennä huolestuttavasti samaan suuntaan kuin Eevin: Ympäripyöreitä ylisanoja. Tiedäthän, vähän kuin ne facebook-päivitykset, joissa annetaan ymmärtää että jotain järkyttävää on tapahtunut, muttei kerrota mitä.
    Esim. mainitsemasi vuoristorata, josta onnistuit hyppäämään pois vasta aivan hiljan saa heti miettimään, että oliko kyseessä burn out, ero, sairastuminen, fudut vai mikä ihme. Ja miten onnistuit siitä pelastautumaan? Ja mitkä oli ne solmut, joita availit? Mitä kauheaa olit kokenut, jota piti availla. Samoin kuin tämän kisavalmentautumisen aikana kohtaamasi solmut. Lukijana alkaa pohtia, että oletko käsitellyt jotain nuoruuden hyväksikäyttöä, syömishäiriötä, traumaattista seurustelusuhdetta vai mistä ihmeestä on kysymys, kun asiaan viitataan dramaattisin sanakääntein, muttei kuitenkaan haluta paljastaa mistä on kyse.
    Toki ymmärrän että blogin tarkoituksena ei taida olla kehittyminen kirjoittajana, vaan lähinnä toimia jonain ventilointikohteena omille fiiliksille. Ja luonnollisesti on täysin oma valintasi, jos haluat pitää blogisi linjan maalailevana hehkutuksena 🙂 Itse koen että tekstisi olisivat lukijan kannalta antoisampia ja siten myös viihdyttävämpiä, jos ne olisivat hivenen konkereettisempia ja koherentimpia.
    Ja kyllä, hopea on ilman muuta voitettu!! 🙂 Onnea valtavasti saavutuksesta! 🙂

    1. Olen käsitellyt urani aikana kohtaamia ongelmia aineenvaihduntani kanssa, pitkän parisuhteen päättymistä, lähellä ollutta burn outia jne. täällä blogissani ja ne ketkä ovat matkaa seuranneet, ymmärtävät varmasti hyvin näitä sanoja. En ole kokenut onneksi nuoruuden hyväksikäyttöä enkä syömishäiriöitä. Harmi, että tekstit ei miellytä – onneksi me saamme kaikki itse valita mitä luemme. Eri blogeja ja seurattavia onneksi löytyy pilvin pimein 🙂

      Kiitos onnitteluista ja kivaa syksyä Elli!

      1. Ok, kiitoksia vastauksestasi! Selailen taakse päin blogia.

        Tsemppiä harjoitteluun, ja hauskaa syksyä muös Sinulle! 🙂

  3. Bodylehden sivuille kp kirjoitti että sulla oli niin perus vapaa ohjelma ja heikko kunto joten sen mielestä sun olisi pitänyt olla 3. Mitä olet tästä mieltä?

    1. Body-lehden Ourama(?) nyt ylipäätään kirjoittelee aika ikävään sävyyn naiskilpailijoista niissä kisauutisissaan. Että tosissaan kantsii jättää omaan arvoonsa!

  4. On ollu kiva seurata sua jo niistä ekoista kisoista lähtien ja on ikävää, ettei se kroppa toimi niin kuin pitäisi, kun niinkin kahdettivalla motivaatiolla teet töitä unelmiesi eteen – ja toivon, että ne myös saavutat, vaikeuksienkin kautta.

    Mutta en tiedä, menisikö se liian henkilökohtaiseksi, jos kirjottaisi enemmän aineenvaihdunnan ongelmasta konkreettisella tasolla ja oikeilla nimillä, eikä niinkään ”ympäripyöreyksiä”. Olisi mm. mielenkiintoista lukea miten se vaikuttaa, voiko sitä korjata, miten se korjataan, tekeekö useat dietit vain hallaa vai päinvastoin? Mitä mieltä esim. lääkärit ovat, onko poikkeavia näkökulmia ym.
    Ja onko sinulla itsellä omia pelkoja, tuleeko se toimimaan niin, että vielä nähtäisiin kireä kunto? Onko se vaan omalla terveydellä ”leikkimistä”?
    Ja joo kyllä, olet viime vuoden lopulla aiheesta kirjoittanut, mutta ajatuksena asia pintaa syvemmältä, varjopuoli.

    1. Kiitos Mari kommentista ja tekstitoiveista! Näistä aiheista on ollutkin tarkoitus kirjoitella, aikaa vaan on ollut blogin sisällön tuottamiseen aina näin kilpailukaudella vähemmän kuin haluaisi.

      Kyllä kroppani toimii koko ajan paremmin ja uskon täysin siihen, että palautuu ennalleen 🙂 Se vaatii vain pitkäjänteistä ja fiksua työtä sen eteen!

      Mukavaa syksyä sinulle!

  5. Oli hienoa päästä juttelemaan eilen, positiivisuus ei pettäny livenäkään vaikka varmasti harmitti! 🙂 Jos kiinnostaa niin tässä: https://www.youtube.com/watch?v=sXcA2rQcImo pieni kooste eiliseltä. Huikeesti tsemppiä jatkoon ja älä unohda niitä tavotteita, ikinä.

    1. Hei vitsi kiitos linkistä – kiva kooste olikin!! 🙂 Ja oli todellakin kiva jutella, kaikkea hyvää myös sulle jatkoon ja jatka samaan malliin ja tolla asenteella!!

  6. Eveliina, miksi olet valinnut juuri tuon sarjan etkä women’s physiqueta?

  7. Onnittelut hopeasta! Omasta mielestäni (en ole mikään expertti:) ) sun vapari oli vähän tylsä, mutta pidän sun liikelaadusta. Tarkoitan sitä, että mun mielestä sun liikkeet (erityisesti hypyt, voltit yms.) on pehmeämpiä ja joustavampia kuin monien muiden lajissa kilpailevien. Tuolla tylsyydellä tarkoitin sitä, että olisin odottanut sulta monipuolisempaa vaparia, koska luulen sulta löytyvän taidot vaativampaankin ohjelmaan.

    1. Kiitos Kristiina! Harmi, että koit sen tylsäksi! En tiedä olitko paikan päällä katsomassa, mutta koen yhdeksi omaksi vahvuudeksi esiintymisen ja energian minkä saan lavalta yleisöön 🙂 Se on myös iso osa ohjelmaani ja ei varmastikaan välity videon kautta! Mutta kiitos kuitenkin kommentista!

  8. Moi! Mä en todellakaan halua kommentoida tätä pahalla, koska kannustin sua kotoa käsin aivan täysillä (oot mun suosikki fitness-muija suomessa) ja olin oikeastaan varma, että voitat… Tulokset oli mullekin pieni järkytys. Mutta nyt kun katsoin sun vapaaohjelman, niin tuli tunne, että noi kaikki (no ei kaikki, mutta suurin osa) liikkeistä on nähty samantapaisilla kombinaatioilla sulta jo aiemmin… Jotenkin ootin jotain tosi mahtavaa ja mahtipontista, kun oot lataillut instagramiin yms viime aikoina tosi paljon acrovideoita. Vaikka tietysti kehittyminen on noissa jutuissa hidasta ja perusteita pitää aina hioa 🙂 Mut kuitenkin. Sun vaparikin oli pieni pettymys siis minun odotuksiini nähden. Voltit oli hienoja ja parempia ku aiemmin mut muu oli sellaista ”aa joo tää on tää.. ai tää joo… joo nähty on tääkin..vanha tuttu..” Toivon että sä keksit jotain ihan uutta ja repäisevää sun ensi kilpailuihin ja selvästi kun noi on sulle tuttuja ja mukavia liikkeitä, niin lähde laajentamaan niistä! Ehkä totaalinen nahanluonti voisi olla avain siihen kultaan ens kisoissa? Mut tää ny tietty vaan maallikon ehdotuksena 🙂

    1. Kiitos kommentista ja palautteesta! Kyllä se sijoitus enemmän mun fysiikan kireydestä jäi, mutta tottakai on tavoitteena myös päästä parantamaan ohjelmaa vuosi vuodelta 🙂 Tosiaan uusien temppujen saaminen mukaan ohjelmaan ja vaikeusasteen lisääminen ottaa oman aikansa – nyt keskityin siihen, että sain ohjelmaan minulta siihen toivottua nopeutta ja vauhtia lisää, missä mielestäni onnistuinkin hyvin! 🙂 Mutta varmasti myös tulevaisuudessa täysin uusia kokonaisuuksia luvassa, malttia malttia.

  9. Hei Eevsku! Ensinnäkin paljon onnea toisesta sijasta ja pääsystä MM-kisoihin!! Ahkeruus palkitaan 😉

    Oot aivan huikea roolimalli ja esikuva, ainakin itselleni. Loistat positiivisuudellasi ja luonnollisuudellasi. Olet antanut lisää voimaa uskoa itseeni ja omiin tekemisiin, koska meillä jokaisella on oikeus valita oma tiemme, mihin kaikkien ei tarvitse olla tyytyväinen. 🙂 ONNEKSI täältä maailmasta ei löydy sellaista ihmistä, ketä miellyttäisi kaikkia!

    Paljon tsemppiä ja voimaa tulevaan koitokseen! You are going to explode that stage! :)) Ihanaa ja aurinkoista syksyn jatkoa sulle! <3

    1. Voi kiitos Ewa! <3

      Ihania sanoja, kiitos myös niistä. Aivan oikeassa olet, kaikkia ei tarvitsekaan todellakaan miellyttää!

      Oikein aurinkoista syksyä myös sinulle! 🙂

  10. Onnea !! Ja ihan huippu uutisia vielä noin mm kisat… wau!

    Tuli mieleen myös kysymys. Onko kauramannapuuro terveellistä? Meneekö normipuurona vai onko ihan turhaa? Mitä puuroa itse syöt 🙂

  11. Moikka,

    Eikö sua huolestuta, että kun jatkat diettiä vielä MM-kisoihin, että sun aineenvaihdunta huonontuu entisestään ja pilaa mahdollisuutesi päästä jatkossa oikeasti kuntoon? Kun MM-kisoihin tuskin saat tarpeeksi pois, mutta aineenvaihdunta kuitenkin varmaan kärsii, niin eikö se hankaloita taas tulevaisuutta? Pidän ensiintymisestäsi vaparissa, mutta olisi kiva nähdä sinut joskus kunnossa! Tsemppiä nyt kuitenkin!

  12. Mun mielestä sun tekstissä on asialliseen tyyliin menty itseensä, kun myönnät, että jokainen teistä kilpailijoista meni lavalle antamaan parhaansa/sen minkä koki olevan paras versio itsestään. Tuomarit päättää kuka voittaa, jos et voita, et ollut paras PISTE.

    Voisit näyttää ystävällesi Eeville esimerkkiä tässä kohtaa, ja opettaa vähän peiliin katsomista. Pettynyt saa toki olla omaan tulokseensa, mutta jos on aivan epärealistiset tavoitteet, eikä pysty näkemään tavoitteidensa epärealistisuutta (Eevi koki puolustavansa voittoa vaikkei ollut todellakaan finaalikuusikon vertaiosessa kunnossa) kun alkaa syyttelemään asiasta itsestä riippumattomia tahoja kuten tuomarilinjauksia tai epäselvää ohjeistusta oikeista poseerauksista tms. , silloin jos koskaan on peiliin katsomisen paikka. Miten kaikki ne muut kisaajat, jotka yhtä lailla oli antamassa siellä sitä parasta versiota itsestään osasi ne oikeat poseeraukset, olivat ymmärtäneet nipistää ne muutamat kilot päästäkseen kireämpään kuntoon ja täten sijoittuivat ansionsa mukaan?
    Tervettä itsekritiikkiä sinulta katsoa sitä omaa suoritusta ja miettiä niitä kehityskohtia joihin voi itse vaikuttaa, kuten mainitsit omalla kohdalla kropan kireyden. Jos lähtisi mollaamaan kilpakumppaneita, kriteereitä tai tuomareita, kannattaa todella pohtia lajin vaihtoa, koska muuten tulee osoiteltua syyttävällä sormella juuri niitä tahoja joihin ei oikeastaan voi vaikuttaa ja ei oteta vastuuta siitä omasta suorituksesta. Silloin taitaa olla ennemminkin kyse siitä, ettei itse haluakaan istua siihen muottiin mitä haetaan.

    Tsemppiä seuraaviin kisoihin ja tuleviin koitoksiin Eveliina!

Kommentointi on suljettu.