fbpx

_mg_0816

Tuntuu, että teen aina suurimmat muutokset ja päätökseni elämänI suhteen ollessani matkalla. Eri ympäristössä kaukana kotoa asiat näkee jotenkin selkeämmin ja pystyy pysähtymään eri tavalla, jolloin itseään on helpompi kuunnella. Rakastan matkustamista, kaikkea siihen liittyvää; sen suunnittelua, fiilistelyä, lähtöä, siellä olemista ja uusia kokemuksia, mutta myös kotiin paluuta. Harvoin on vielä ollut sellainen olo, että olisi jotenkin kamalaa tulla takaisin Suomeen. On reissu ollut melkein mikä tahansa ja minkä pituinen hyvänsä, on sieltä tarttunut mukaan inspiraatiota, uusia ideoita ja näkökulmia. Tiedän kotiin palatessani yhä paremmin mitä haluan tehdä ja miksi. Viimeisten vuosien aikana jokainen reissu on selkeyttänyt haluani urheilla ammattimaisesti ja mitä se minulta ja ympäristöltäni vaatii. Vaikka kaikki matkat ovat sisältäneet treeniä ja mahdollisimman hyvin normaalien rutiinien noudattamista myös ruokavalion ja levon suhteen, on se aina erilaista kuin kotona. Kotona kaikki on helpompaa ja selkeämpää. Tiedät tasan tarkkaan mitä syöt ja mistä saat kaiken tarvittavan, omat lisäravinne- ja superfoodvarastot ovat käden ulottuvilla, treenipaikat tuttuja ja uni säännöllistä. Urheilijalle helpointa on se, että päivittäiset asiat ovat helposti toistettavissa ilman ylimääräistä stressiä kaikesta. Näin olen ainakin itse kokenut vaikka olen matkustanut paljon ja siihenkin toki tullut rutiinia. 

Tein koko viime vuodenkin töitä urheilun eteen, mutta elämässäni tapahtui liikaa kaikkea muuta, jotka vaikeutti asioita. Vietin aikaani ihmisten kanssa joiden kanssa ei olisi pitänyt, olin liian sinisilmäinen monen asian suhteen ja olin myös edelleen hieman hukassa ja väsynyt urheilijana siihen, että hakkaan päätäni seinään jo toista vuotta. Tasan vuosi sitten palasin Suomeen reilun viikon lomaltani Dubaista, jonka olin varannut itselleni, jotta pääsen keräämään ajatuksiani kasaan.  Lähdin matkalle ensin täysin yksin, mutta sain ystävästäni Kanervasta loppuviikolle seuraa. Onneksi minulla on lähipiirissä yhtä extempore -ihmisiä, kuin millainen itse olen! Muistan olleeni aivan loppu, mutta samalla täynnä intoa siitä, että tiesin muutosten ja parempien aikojen olevan tulossa. Mietin jopa taas hetken, että täytyykö minun lopettaa fitness? Eikö se oikeasti vain ole enää tarkoitettu elämääni? Kävin treenailemassa aivan fiilispohjalta ja kokeilin myös tankotanssia, kävelin rannoilla ja istuin kahviloissa. Tiesin inspiraation ja vastauksen tulevan, kun vain annan hetken happea. Fiilikset fitness -uraani kohtaan ei hiipunut matkan aikana, vaan löytyi vahvempana kuin koskaan. Tulin kotiin ja muutin samalla viikolla uuteen asuntoon – oli aika aloittaa asiat puhtaalta pöydältä. 

_mg_0803_mg_0809

Aikalailla siis tasan vuosi sitten lähdin tämän vuoden kilpailuprojekteihin. Olin jo kontaktoinut ennen lomaani valmentajaani Teemua, joka on jo siis ollut valmentajani vuoden 2012 ja olemme olleet tekemisissä tuon vuoden alusta saakka. Sanoin ensin Teemulle, että haluan vain saada kroppani toimimaan ja katsotaan tuleeko kilpailuja enää. No – eihän siinä kuitenkaan kauaa mennyt, kun olin valmis kääntämään kilpailuvaihteen päälle. Päätin pistää kaiken peliin ja niin todellakin tein. Vaikka hieman naurattaa jopa oma omistautuminen urheilulle ja kuinka pitkälle sen on valmis välillä viemään, niin olen ylpeä itsestäni. Vein itseni sille asteelle tekemisessäni, jonne olen halunnut päästä. Ja nyt kun ollaan siellä, haluan taas eteenpäin.

Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta urheilen siksi, että se antaa minulle niin paljon enemmän kuin ottaa. Vaikka myönnän olleeni hetkittäin aika finaalissa koko kauden puristuksen jälkeen ja Thaimaan reissu tuntui välillä kaikkea muulta kuin haluamaltani treenilomalta – en malta odottaa pääseväni oman arkeni rytmeihin ja kehittymään. Tämä matka teki taas juuri sen, minkä olen aiemmiltakin reissuilta tärkeimpänä vienyt tärkeimpänä kotiin: selkeytyneet ajatukset ja varma olo siitä, että oma arki kaikkien rutiinien kanssa on se, joka tekee minut onnelliseksi. Toki haluan edelleenkin matkustaa ja maailmassa on vielä niin paljon paikkoja, joihin haluan mennä. Paloni on kuitenkin päästä tavoitteisiini urheilussa niin kova, että olen vaikka valmis karsimaan nauttimastani matkustelusta toistaiseksi enemmän. Tein sen jo viime kevään jälkeen, jolloin matkustelin todella paljon töiden puolesta. Vuoden sisään olen matkannut Dubaihin (oma treeniloma), Ruotsiin (Karalahtien treenileirillä<3), Kuwaitiin (kouluttamassa Spartanin kanssa), Fuerteventuralle (Nannan kanssa treeni/työmatka), Thaimaahan kaksi kertaa (Hua Hin työmatka Spartan Bootcamp ja nyt tämä Phuket), Espanjaan kaksi kertaa (Santa Susanna EM-kilpailut ja Barcelona työmatka Kiran kanssa <3) ja Puolaan (MM-kisat). Keväällä koulusta valmistumisen jälkeen oli tarkoitus lähteä alunperin matkalle, mutta päätin olla kesän Suomessa. Tarvitsin paikallaan olemista ja palautumista koko keväästä. Kilpailujen lisäksi tänä vuonna tuli puristettua AMK -opinnot loppuun ja töitä on tehty. Haastava kombo välillä urheilusta palautumisen kannalta ja se on tietenkin tuntunut vaikka on tehnyt kaikkensa, että se vaikuttaisi mahdollisimman vähän. Välillä ärsyttääkin, että joutuu ottamaan aikaa urheilulta ja tehdä jotain, mikä ei vie tässä yhtään eteenpäin, mutta elämässä kaikki ei aina ole kivaa. Haluan kuitenkin uskoa siihen päivään, kun saan keskittyä edes jonkin aikaa pelkästään urheiluun ja kaivaa koko potentiaalini esiin. Lähellä ollaan jo, tiedän ja tunnen sen, mutta vielä vaaditaan muutaman portaan kiipeämistä ylöspäin.

Matkustelu on nykyään siis hyvin erilaista kuin vielä muutama vuosi sitten. Thaimaassa kaksi viikkoa Suomen pimeimpään vuoden aikaan oli kyllä tervetullutta ja toivon pienistä haasteista huolimatta, että tämä breikki kisakauden päätteeksi teki tehtävänsä ja palautuminen olisi viime kevättä helpompaa. Nyt ainakin tuntuu siltä alkureissun tahmeudesta huolimatta. Tottakai on ylipäätään aina hieman haastavaa kauden jälkeen ja siihen päälle vielä pitkä matkustaminen, aikaero ja uusi ympäristö. Onneksi kahteen viikkoon sisältyi myös aivan mielettömiä treenejä, rentoutumista ja ennen kaikkea irtiotto tutusta ympäristöstä ja uusia oivalluksia. Tein itseasiassa yhden erittäin tärkeän oivalluksen väsähtämiseni kautta ja tuli aika kirkas flashback viime vuoden Dubain reissuun. Nämä reissut ovat olleet tärkeitä muutosten kannalta vaikka myös haastavia.

_mg_0818

Elämäni menee muutosten sykleissä ja sitä olen jo pohtinut aiemminkin, että elän vaihetta, kun asiat elämässäni muuttuvat nopeasti. Tai mistä tiedän jos tämä vaihe kestää vaikka lopullisesti, eipä siinäkään mitään. Olen aina ollut nopeiden muutosten ihminen ja kaipaan muutosta tietyin väliajoin. En pidä paikallaan olemisesta minkään asian suhteen ja välillä se on toki aika haastavaakin. Muutokset ovat usein raskaita, mutta antoisia. Kun sulkee yhden oven, aina uusia avautuu. Joidenkin asioiden kanssa pyrin tietenkin pysymään enemmän paikallani, koska esimerkiksi urheilussa ja ylipäätään tavoitteiden saavuttamisessa kärsivällisyys ja pienet askeleet ovat tärkeitä. Tosin muutoksen haluisuuteni vähenee myös sen myötä, kun palaset loksahtelevat kohdalleen. Niin urheilun, asumisen ja ihmissuhteidenkin osalta. Sen olen nyt huomannut hyvin nimenomaan urheilun kohdalla. Kun jokin tuntuu oikealta, et kaipaa siihen suurta muutosta.

Olen tällainen kun olen kokemusten kautta, jotka ovat kasvattaneet minut siihen, että uskallan seurata intuitiotani ja ottaa riskejä. Kaikki muutokset eivät ole aina olleet lopulta pysyviä tai parhaita mahdollisia, mutta kaikesta olen oppinut sen tarvittavan, mikä on vienyt minua eteenpäin. Urheilussa, työssä, asumisessa, ihmissuhteissa. Koen, että uskallan ottaa näitä riskejä ja tehdä muutoksia myös myös siksi, että minulla on myös jotain pysyvää vastapainoksi. Perheeni, ystäväni ja urheilu. Ne ovat ja pysyvät, niistä saan turvaa vaikka kaikki muu muuttuisi. En välttämättä ole helpoin ihminen ihmissuhteiden rakentamisessa tämän luonteenpiirteeni vuoksi ja haasteita tulee varsinkin ihmisten kanssa, jotka taas haluavat asettua, elää ”turvallisesti” ja kaipaavat pysyvyyttä. Toki itsekin niitä haluan, mutta koen nuo asiat niin eri tavalla. Minua voi olla välillä vaikea ymmärtää ja muutoksen haluisuuteni tai vaikeasti tavoiteltavuus/ näkeminen ei ole henkilökohtaista.Olen niin kiitollinen, että minulla on näitä ihmisiä elämässäni, jotka ymmärtävät ja tukevat valintojani sekä tekemistäni no matter what. Sellaisia ihmisiä haluankin ympärilleni ja sellainen haluan olla myös heille. Tukea, rakastaa, välittää, olla heitä varten hyvässä ja pahassa.

_mg_0859_mg_0807

Kirjoitin tämän tekstin eilen lentokoneessa. Heräsimme kello neljä aamuyöllä Thaimaan aikaa ja hyppäsimme Eevin kanssa ensin bussilla Phuketista Krabin kentälle (3h), josta lento Suomeen (11h30min) + kaikki odottelu päälle. Matka oli pitkä, mutta omani sujui aika leppoisasti Eevin kotimatkaan verrattuna, sillä hän joutui matkustamaan kipeänä. Tein kaiken mahdollisen, että pääsemme kotiin, sillä oli lähellä ettemme joutuneet jäämään koneesta pois. Niin onnellinen siitä, että olemme nyt Suomessa!

Ajatukset selkeinä ja mieli inspiroituneena otan joulukuun vastaan! Rakastan joulukuuta. Se tunnelma, omat ja äidin synttärit ja tietenkin joulu. Rauhoittumisen ja rakkauden aikaa. Tämä vuodenaika on jotenkin taianomaisen ihana <3

Saa nähdä mitä muutoksia tässä tapahtuu, pidän teitä ajantasalla mahdollisimman paljon! Viikonlopuksi suuntaan Turkuun kouluttamaan, mutta kirjoittelen vielä koostetta myös Thaimaasta.

Odotin niin että pääsen Helsinkiin, kotiin, pimeyteen, kylmyyteen, joulun odottamiseen, omiin treeneihin ja rakkaiden luo. Täällä on juuri niin ihanaa, kuin mitä odotin.

<3

Eevsku

SNAPCHAT & INSTAGRAM: EEVSKU

Kuvat Eevi

Vaatteet Adidas

Total
54
Shares

4 kommenttia

  1. Moi! Miten vertaisit crossfitia ja tfw:tä? Oon miettiny kummalla salilla alkaisin käydä ja sulta löytyy ilmeisesti kokemusta molemmista. Salillla oon käyny 4-5 vuotta, mutta nyt kaipaisin toiminnalista treeniä ja uusii haasteita. Kumpi on ollu sulle kehittävämpää? Hyvää joulunodotusta sulle!

    1. TFW aloittelijalle helpompi, ja ehkä hieman enemmän kestävyyskuntoon ja oman kehonpainolla tehtäviä liikkeitä treeneissä? Voi tosin vaihdella salista ja valmentajasta riippuen, samoin kun crossfitissäkin. Itse enemmän oon tehnyt cf, mutta kannattaa käydä kokeilemassa molempia! 🙂 Ja kiitos samoin <3

  2. Mikä sairaus on sellainen ettei lentokoneeseen meinaa päästä? 😮

Kommentointi on suljettu.