fbpx

IMG_0768

Hei rakkaat, nyt olisi asiaa täydellisyydestä. Varsinkin kaikille, jotka rakastavat täydellisyyttä. Kaiken pitäisi ikäänkuin olla täydellistä vaikka ei olekaan ja se vasta stressaavaa, kuluttavaa sekä epärealistista onkin. Ympärillään näkee helposti vain muiden täydelliset elämät; on ihana parisuhde, paljon upeita ystäviä, hieno asunto, rakas perhe, kauniita vaatteita ja mielenkiintoinen työ. Kaikki on huoliteltua, viimeisteltyä ja energiaa sekä aikaa riittää aina kodin siistinä pitämiseen, vaatteiden järjestämiseen värikoodeina ja treenaamassa käydään koska ”no days off” tai jotain.

Tai ehkä tämä teksti on sittenkin niille, jotka rakastivat täydellisyyttä ja kyllästyivät siihen. Kaikille, jotka ovat kyllästyneet katsomaan muiden täydellisyyttä ruudun takaa ja kyllästyneet myös tavoittelemaan sitä omassa elämässään. Tai sitten tämä on molemmille, sillä myös he, jotka vielä rakastavat täydellisyyttä, voisivat helpottua näistä ajatuksista. Itse olen nähnyt niin paljon sinne täydellisyyden taakse, että on vaikea enää katsoa uskottavasti esimerkiksi täydelliseltä näyttäviä instagram -profiileja. Voihan tietenkin olla, että olen väärässä ja toki välillä haen niistä myös itse inspiraatiota, mutta ehkä ymmärsitte pointtini.

No joka tapauksessa, jos luet tämän niin toivottavasti saat siitä jotain irti. Itse halusin kirjoittaa tästä asiasta vaikka olen siitä jo aiemminkin kirjoittanut, sillä se on erittäin tärkeää. Tärkeää varsinkin siksi, että teen itse tällaista työtä, missä olen paljon esillä ja haluan toimia hyvänä esikuvana. Heräsin ajattelemaan tätä asiaa, että millaisen kuvan olen itsestäni antanut? Mielestäni mahdollisimman realistisen ja siihen olen pyrkinyt alusta saakka. Siihen, että esiinnyn sosiaalisessa mediana omana persoonanani ja tavoitteeni on ollut se, että ihmiset minut kohdatessaan sanovat ”olet juuri sellainen, kuin olin ajatellut”. Oikeasti iloinen, positiivinen, aito, hölmö ja arvojeni mittainen.

IMG_0769 IMG_0771  IMG_0776

Olen tässä mielestäni onnistunut aika hyvin vaikka toki pidän tietyt asiat tarkoituksella pois somestani. Läheiset ihmiset ja omat henkilökohtaiset asiat ovat sellaisia, joita pidän tarkoituksella itselläni ainakin suurimmaksi osaksi. Jotain henkilökohtaisempaakin olen toki halunnut tuoda esille jos aika on ollut oikea ja olen pystynyt antamaan sillä asialla muille jotain apua. Näin aion toimia jatkossakin.

Toivon, että minua seuraavat saavat realistisen kuvan elämästäni. Elämästä, jollaista kenenkään muun ei tarvitse haluta tai ymmärtää, mutta elämästä, joka voi antaa inspiraatiota ja toivoa omien unelmien tavoittelussa. Olen erittäin onnellinen ja kiitollinen omassa elämässäni olevista asioista ja kaiken vaikeudenkin keskellä sitä aina haluaa muistaa kuitenkin sen, että minulla on oikeasti asiat todella hyvin. Ja jokaisen pitäisi pystyä miettimään omasta elämästään niin. Koska meillä on oikeasti kaikki mitä me tarvitsemme aivan joka hetki. Oli tilanne millainen tahansa.

Täydellisyyden tavoittelu on tuhoisaa, mutta se myös ajaa eteenpäin. Tästä olemme saaneet lukea nyt lähiaikoina aika paljon myös artikkeleissa, kun on kerrottu, mitä huipulle pääsyn takana oikeasti on. Oli kyse sitten urheilusta, bisneksestä tai vaikka unelmien perhe-elämästä – se miltä ne huippukohdat ulospäin näyttävät, eivät ole koko totuus. Siinä ei näy se tien raivaaminen, jota on tehty ja paljon päästäkseen tiettyyn pisteeseen. Vasta jälkeenpäin sitä tajuaa, kuinka väsynyt sitä ehkä oikeasti oli ja kuinka äärimmäisyyteen oli valmis menemään. Se voi jopa jälkikäteen näyttää ja kuulostaa aivan uskomattomalta. Olinko se oikeasti minä joka teki niin? Miten pystyin siihen?

Tämän tekstin punainen lanka katosi jo varmaan ensimmäisen kappaleen jälkeen, mutta pointtini oli kuitenkin se, että älä sokaistu täydellisyyteen. Täydellisyys on vain jokin määritelmä, jonka ehkä yhteiskunta on määritellyt ja olet mennyt sen mukana. Sinä voit aivan itse päättää, mikä on sinulle täydellistä. Eikä siltikään kannata luulla, että aina olisi täydellistä, ihanaa, positiivista ja tähtisadetta. Vaikka itsekin viljenlen näitä ajatuksia, että ajatellaan positiivisesti kaikesta ja hymyillään sekä uskotaan vain asioiden järjestyvän, niin haluan silti painottaa myös sitä toista puolta. Itku-potku-raivareita, ahdistusta ja epäonnistumisia. Nekin kuuluvat elämään, mutta niihin ei kannata jäädä rypemään koskaan, sillä silloin ei pääse eteenpäin ja se on se mikä vie sinulta energian kokonaan.

Joskus sataa räntää vaakatasossa ja pitkään, mutta on siellä välissä aina niitä auringon säteitäkin! Tyyntä myrskyn jälkeen vai miten se meni. Onneksi aurinko paistaa juuri NYT ja joka hetki on mahdollisuus kääntää suuntaa vaikka olisikin hetken aikaa mennyt käsijarru tai pakki päällä.

IMG_0790  IMG_0796 IMG_0806IMG_0775

Haasteista huolimatta tapahtuu koko ajan myös mielettömän kivoja asioita ja muistaa paremmin, kuinka paljon on jo saanut aikaiseksi. Kova pohjatyö alkaa tuottaa tulosta ja se tuntuu hyvältä. Se pistää uskomaan siihen, että sitä vaikeaa aikaa kannattaa sietää, koska se aina palkitaan! Lisäksi olen löytänyt elämääni jotain urheilua, työtä ja uraa tärkeämpää. Lisää rakkautta ja lempeyttä sekä itseä, että muita kohtaan. Balanssia. Sillä pääsee pitkälle, mutta opeteltavaa on vielä paljon.

Puss & Kram

<3

E

Kirjoittaessani kuuntelin repeatilla Chisun Viekää minut hänen luo. Jotenkin maaginen kappale.

Kuvat Iida Kujanpää

Takki Adidas

Kengät Hunter

Total
38
Shares

7 kommenttia

  1. Ihana teksti! <3 Olen itse aina ollut perfektionisti, ja viime syksynä huomasin täydellisyyden tavoittelun vievän minulta todella paljon energiaa tehdä asioita. Olin jaksamiseni äärirajoilla. Onneksi olen nyt alkanut oppia vaatimaan itseltäni vähän vähemmän, ja sitä kautta saanut voimaa nauttia enemmän siitä, mitä minulla jo on. Blogitekstisi piristävät monesti päivääni ja ne saavat miettimään asioita monesti toisesta näkökulmasta. Se helpottaa huonoista asioista ylitse pääsemistä ja se auttaa olemaan kiitollinen siitä, mitä itsellä jo on. Kiitos ihanasta blogista! <3

  2. Ihana Eve <3 Oot aina niin ihanan pirteä kuvissasi ja pitkän sairastelun, ylikunnon, ahdistuneisuuden ja monen mutkan kautta yritän nyt itse pikkuhiljaa päästä samaan. Täydellisyys on todella laaja käsite ja tärkeintä olisi se, että ihmiset kartoittaisivat mikä heille ITSELLEEN on täydellistä eikä mentäisi somen tai mummon tai kenenkään muun kriteereiden tai odotusten mukana. Itse olen perfektionisti ja vaadin itseltäni liikaa, josta minun on määrä pikkuhiljaa opetella ammattilaisen avulla pois. On todella vaikeata sallia itselleen pientä rosoa elämässä, mutta loppupeleissä se varmasti kantaa pisimmälle. Jos kokoajan pyrkii täydellisyyteen eikä siedä keskeneräisyyttä, palaa kynttilä molemmista päistä loppuun ennen pitkään.
    Ihanan energinen takki – damn mäkin tarvitsen tuollaisen energia takin! 😀 Ja hei asiasta kukkaruukkuun, mutta oletko valkaissut hampaitasi? Sulla on todella kaunis ja tarttuva hymy 🙂

    1. Juuri se täydellisyyteen pyrkiminen kaikessa voi loppujen lopuksi vain polttaa loppuun ja sen vuoksi pitää oppia hieman hölläämään! Kiitos kommentista ja hyvistä ajatuksista, hienoa kuulla että olet ottanut tämän asian hoidettavaksi omalla kohdallasi 🙂

      Takki on Adidaksen Stella McCartney mallistosta, pitäisi löytyä esim adidas.fi sivulta. Ja olen kevyt valkaissut hampaita esim ennen kilpailuja viime keväänä, mutta pääosin ne pysyy vaaleina hyvällä hammashuollolla ja tietääkseni hampaiden vaaleus riippuu myös omasta hammasluustosta luontaisesti aika paljon. Kiitos ihana <3

  3. Löytyiskö linkki tuohon takkiin jostain? Lähdin heti metsästämään mutta toistaiseksi tuloksetta :/

  4. Heippa, olisi kiva lukea treeneistäsi tai kehonhuollostasi postaus. Jos teet videon, niin toivoisin että se olisi YouTubessa, koska jostain syystä minun on vaikea saada videoita toimimaan suoraan blogista 🙂

    Myös ruokailut ja esim. Makrojakaumat kiinnostaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*
*