Kesän paras kulkuväline

helkama_eevsku

Reilun kuukauden olen saanut nauttia uudesta pyörästäni ja en voisi oikeastaan tyytyväisempi olla. Jos ei lasketa sitä, että näin jälkeenpäin viisaana olisin heti voinut laitattaa myös ne lokasuojat, joita pohdin. Muutaman kerran tuolla Suomen kesän ihastuttavissa vesisateissa ajaneena voin sanoa, että niillä olisi tarvetta. Mutta onneksi liikkeessä voi käydä näin jälkeenpäinkin ja täytyy miettiä olisiko joillain muilla lisävarusteilla tarvetta!

Joka tapauksessa liikkeessä tulisi käydä pyörän ensihuollossa, kun sillä on ajettu muutamia satoja kilometrejä, joten tämä on itselläni hyvin pian edessä. Sen verran paljon on tullut pyörällä mentyä – parhaimmillaan olen polkenut päivän aikana usean tunnin. Ensihuolto voi olla jopa pyörän tärkein huolto, sillä välillä jotkin pyörän osat voivat olla löystyneet sen tultua lähes suoraan tehtaalta käyttöön. Tämä koskee siis uusia pyöriä, mutta toki kannattaa huollattaa myös käytettynä ostetut pyörät. Oma turvallisuus on kuitenkin tärkein!

Ennen kaikkea olen ollut todella tyytyväinen pyörän malliin – osasivat liikkeessä suositella minulle juuri oikean pyörän. Pyörällä sopii sekä kaupunkiajoon, että vaikka vähän pidemmillekin lenkeille. Sillä on kevyt ja nopea ajaa enkä oikeastaan ole keksinyt mitään ominaisuutta mitä omaan pyörääni kaipaisin lisää. Vaihteita on juuri sopivasti ja ajotuntuma on ylipäätään erittäin hyvä. Etujousitus oli loistava valinta, sillä kaupungissa selviää töyssyistä ja kivetyksistä paremmin eikä maastossa ajaminenkaan tuota ongelmia. Yhteenvetona laadun todella näkee ja tuntee sekä kotimaisuudesta tietenkin plussaa.

helkama_eevsku4helkama_eevsku5helkama_eevsku3

Pyörä on kesän ehdottomasti paras kulkuväline. Sillä pääsee niin kätevästi paikasta toiseen eikä tarvitse pohtia julkisten kulkuvälineiden aikatauluja tai auton parkkeeraamista. Ainoa haaste on ollut hyvien pyöräreittien opettelemisessa, kun liikkuu kaupunkialueella, mutta pikkuhiljaa sekin onnistuu paremmin. Ja kuten jo edellisessä tekstissäni mainitsin, parasta pyöräilyssä on luonnossa liikkuminen ja ”ilmainen” urheilumuoto! Eikä tämä minusta tunnu treeniltä vaikka välillä on tullutkin poljettua hyvän lenkin verran. Pyöräilyssä yhdistyy monta hyötyä; liikunta, luonnossa liikkuminen, rahan säästyminen (bensa yms matkakulut) ja kaikkien näiden asioiden summana myös meille kaikille aika oleellinen stressin väheneminen!

helkama_eevsku2

Pyöräni malli on siis S3 27-v ja asioin itse Suomen Polkupyörätukussa Helsinginkadulla. Ensimmäisen tekstini aiheesta voit lukea tästä.

<3

Onnellinen pyörän omistaja,

Eevsku

When I’m tired

_MG_9865_summer

Kesän suunnitelmani ovat olleet selkeitä jo pitkään: prioriteetti yksi on urheilu. Kilpailut ovat tietenkin merkattuna kalenteriin, mutta ne eivät ole pääasia. Kilpailuja tulee ja menee, niitä on joka vuosi useammat. Tottakai sillä tähtäimellä treenataan, että syksyllä kilpaillaan, mutta haluan silti pitää tietyn rentouden asioissa. Rentouden sillä tapaa, etten aseta taaskaan itselleni turhia paineita – toimi hyvin keväälläkin. Sillä ei loppujen lopuksi ole väliä kilpailenko vai en – haluan kehittyä urheilijana ja tehdä oikeita valintoja, jotta pääsen lähemmäs tavoitteitani.

On ollut välillä haastavaa hyväksyä itse, että kevään kaudesta palautuminen on vienyt aikaa ja energiaa. Välillä treeni on kulkenut – välillä ei. Välillä inspiraatiota ja energiaa on ollut muille jakaa – toisena hetkenä olen maannut sängyssä ja en ole jaksanut kuin tuijottaa seinää. Nämä kaikki ovat kuitenkin ”part of the plan” ja ne kuuluvat kokonaisuuteen. Tottakai olisi kiva jos voisi paahtaa edellisen kauden jälkeen heti satalasissa, mutta kun ei vain voinut. Ainakaan vielä tällä kertaa. Tiedän sen oikein hyvin, ettei kevään kausi ollut täysin optimaalinen – koulun loppuun puristaminen ja töiden paahtaminen samaan aikaan ei ole tietenkään paras combo. Mutta kun aina ei voi valita – välillä on vain paahdettava ja tiedostettava se, että nyt mennään äärirajoilla ja jossain vaiheessa tästä kaikesta on otettava aikaa palautumiselle. Ei kukaan jaksa määräänsä enempää tehdä miljoonaa asiaa täysillä ja tämän olen vihdoin tiedostanut. Ei se silti helppoa ole, koska halu tehdä niitä miljoonaa asiaa täysillä ei niin vain katoa.

_MG_9861_sumemr_MG_9862_summer

Olen siis ollut välillä kuoleman väsynyt tämän alkukesän aikana. Se väsymys on purkautunut, minkä en antanut keväällä tulla. Välillä kirjoitettiin opparia itkien, koska väsytti niin paljon. Olisin mieluummin nukkunut tai vain tuijottanut sitä seinää treenien välissä. Mutta kun ei voinut, olin päättänyt hoitaa senkin nyt alta pois. Tiesin, että sen homman purkkiin pistäminen vapauttaisi minulle aivan uutta kapasiteettia. Ja sen se tekikin – uusia ideoita putkahtelee siihen kohtaa kovalevyä koko ajan, jossa kouluasiat olivat usean vuoden ajan. Joku voisi ajatella, että olisit tehnyt sen opparin vaikka sitten myöhemmin, mutta ei – ei sitä ”oikeaa aikaa” tule koskaan. Ei tällaisen ihmisen elämässä, joka haluaa mennä koko ajan eteenpäin. Ei elämäni tule tästä helpottumaan, ei kiire tule vähentymään. Ei se tarkoita silti sitä, että jotenkin hampaat irvessä tekisin asioita, mutta se tarkoittaa sitä, että edelleenkin asioiden eteen saa tehdä to-del-la paljon töitä, jos haluaa saavuttaa asioita. Odottamalla ja ”helppoa elämää” elellen sitä ei tapahdu.

Tämä ei ole puolustuspuhe omaa kiirettäni, väsymystäni tai mitään muutakaan oman elämäni valintoja kohtaan. Tämä on yksinkertaisesti vain elämää. En tiedä ketään ihmistä, jolla olisi pelkkää tasaista. Kyllä niitä haasteita löytyy aina – jos ei uralla, niin sitten ihmissuhteissa. Haasteista ei tule tehdä liian isoja ongelmia, kaikki ratkeaa kyllä aikanaan ja parasta mitä niiden kohdalle sattuessa voi tehdä, on hyväksyä tilanne ja miettiä kuinka jatketaan eteenpäin. Mitä muutoksia tulee tehdä, jotta tilanteesta päästään eteenpäin ja samat ongelmat eivät tulisi uudelleen? Siitä elämässä on kyse. Asioiden hyväksymisestä ja haasteista oppimisesta. Ei ole ongelmia, jos et niin itse ajattele. On myös hyvä muistaa, että omat ongelmat tuntuvat ehkä aina isoimmilta, mutta ei tulisi koskaan ajatella niiden olevan muiden ongelmia isompia.

On ihan ok olla välillä väsynyt. On ihan ok ottaa välillä omaa aikaa, sulkea puhelin ja olla tavoitettamattomissa. On ihan ok välillä sanoa, että nyt en jaksa.

Juhannuksen oma-aika ja lepääminen teki hyvää ja sain treeneihin vihdoin päälle uuden vaihteen edellisen kisakauden jälkeen. Tuntui niin hyvältä!! Jalat ovat toista päivää aivan superkipeät sunnuntain treenin jäljiltä. Edelleen joudun opettelemaan tarpeeksi ajoissa nukkumaanmenoa – kesä on sen suhteen haastavaa aikaa. Eli note to self: mene ajoissa nukkumaan.

Tänään vielä Helsingissä, huomisesta alkaa treenileiri Kouvolan kautta Lahteen. Can’t wait!

<3

Eevsku

Kuvat Kira 

Bikinit House of Brandon

Sotkevatko kesän juhlat terveelliset elämäntavat?

healthy_choicehealthychoice_eevsku

Fitness, wellness, healthy lifestyle. Nämä kiinnostavat ihmisiä ja se on pelkästään hyvä asia. Hyvä asia siinä mielessä, että ihmisten huomion pitäisi todellakin kiinnittyä sairauksien ja ongelmien parantamisen sijaan siihen, mistä ne ovat oikein lähtöisin ja kuinka niitä ennaltaehkäistään. Tarkoitan siis sitä, ettei etsitä nopeita ratkaisuja vaan tajutaan se, että vastuu onkin itsellä. Hui! Vastuu ihan minulla itselläni siitä, millainen keho ja mieli minulla on ja kuinka usein vaikka olen kipeänä. Se on pelottavaa – vastuunottaminen nimittäin. Mutta kun sen ottaa ja hyväksyy, on paljon helpompi lähteä tekemään omasta terveydestään sellaista kuin haluaa. Mutta se ottaa aikaa, varsinkin jos ollaan menty jo kauan päin metsää tai siihen suuntaan. Eivät ne omat tottumuksetkaan ihan hetkessä muuttuneet tai ole vieläkään muuttunut. Tässä joutuu ihan oikeasti työstämään asiaa ja itse tein kuitenkin päätöksen tällaisestä elämäntavasta je valinnoista reilu viisi vuotta sitten. Tai oikeastaan tein sen päätöksen jo seitsemän vuotta sitten, mutta siinä välissä kävin vielä todistamassa itselleni, että kyllä, olen oikeilla jäljillä siitä, mitä haluan tulevaisuuden kohdallani olevan.

Meillä on niin pinttyneitä käsityksiä terveydestä ja siitä ”kuinka kuuluu elää”. Kuinka sitten kuuluu elää? No en minä tiedä. Etkä tiedä sinäkään. Muiden puolesta siis. Voit päättää tämän asian vain ja ainoastaan omalla kohdallasi. Ja tietenkin pienen lapsen vanhempien kohdalla asia on hieman eri, koska tällöin olet vastuussa myös jonkun toisen elämästä. Mutta siihen en keskity nyt tässä tekstissä.

Me podemme huonoa omaa tuntoa siitä jos emme tee asioita, kuten ympäristö vaatisi. Been there. Ja edelleen täytyy välillä muistuttaa itselleen, että ei – minun ei tarvitse tehdä niinkuin muut tai niinkuin ”oletetaan tekevän”. Ei se ole mitään kapinointia, vaan yksinkertaisesti havahtumista siihen, että meille on asetettu aivan käsittämätön määrä erilaisia rajoituksia ja olettamuksia siitä, miten meidän kuuluisi elää. Tuntuu välillä myös, ettei ihmisillä ole enää mitään joustavuutta asioihin. Kaikki on joko tai. Olen seurannut mielenkiinnolla ja välillä naureskellen esimerkiksi ravintokeskusteluja. Minulla ei ole tarvetta ottaa niihin sen enempää kantaa, mutta tämä liittyy juurikin tähän samaan asiaan. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa, eikä mielestäni kukaan voi oikein sanoa toiselle miten kuuluisi tehdä tai olla – tai tässä tapauksessa syödä. Syödään kaikki juuri niinkuin itse haluamme ja koemme itsellemme parhaaksi eikö?

Toki vinkkejä on kiva ottaa ympäriltä ja oppia omaan ravitsemukseen lisää. Sitä olen tehnyt tässä itsekin sen seitsemän vuotta aktiivisesti ja onhan tässä kaikenlaista tullut kokeiltua ja opittua. Pikkuhiljaa alkaa löytymään se oma ruokavalio, joka toimii minulla. Tarkoittaa  mm. sitä, että sitä on helppo noudattaa, saan siitä energiaa tarpeeksi, jaksan treenata, kehityn, nukun hyvin, suolisto toimii ja iho on hyvässä kunnossa. Ja tässäkin on hyvä muistaa, että se ruokavalio mitä noudattaa juuri nyt, ei välttämättä toimikaan enää viiden vuoden kuluttua samalla tavalla. Elämäntilanteet ja kehon sekä mielen tarpeet muuttuvat, joten täytyyhän meidän muuttaa saamaamme ravintoa myös sen mukaan. Tai jos tuntuu ettei tarvitse, niin sitten ei kannata muuttaa mitään. Jos jotain haluaa muuttaa, niin ei kannata koko pakkaa myöskään kerralla kääntää ympäri vaan kokeilla jotain yhtä asiaa kerrallaan. Niin yksinkertaista se on, mutta kuitenkin erittäin vaikeaa. Välillä flow katoaa ja sen takaisin saaminen on vaikeaa. Mutta se löytyy aina, kun siihen uskoo.

healthychoices_eevskuhealthychoices_eevsku1

Monilla on hirveä tarve olla oikeassa. Juuri se oma mielipide ja asia pitäisi olla kaikkien mielestä oikein. Tarve saada sanoa ”viimeinen sana”. Miksi? Jos on täysin sinut oman tekemisen kanssa ja oman mielipiteensä kanssa, pitäisi kuitenkin olla valmis keskustelemaan asioista ja myös avaamaan omaa ajatusmaailmaansa. Ehkä se oma absoluuttinen totuus ei olekaan totta. Koska onko olemassa mitään absoluuttista totuutta? En ainakaan itse ole huomannut sellaisia asioita elämässä. Kaikki muuttuu koko ajan. Myös tutkimukset ja niiden tulokset.

Minä myönnän ja hyväksyn itse sen, että vaikka olen löytänyt itselleni erittäin hyvän tavan toteuttaa asioita ja elämääni, on minullakin koko ajan opittavaa. Ja haluankin oppia! Olen erittäin avoin aina keskustelemaan asioista ja kuuntelemaan muiden mielipiteitä. Eri asia on sitten se, otanko niistä jotain omaan käyttööni vai olenko edelleen sitä mieltä, että oma tapani toimii paremmin. Joskus käy niin, että myöhemmin vasta huomaa toisen olleen oikeassa. Mutta ei sekään haittaa. Näin me opimme.

Haluaisin itse hieman erilaista lähestymistä näihin keskusteluihin ja suhtautumiseen toisten ihmisten elämään. Eikö me kaikki kuitenkin loppujen lopuksi haluta samaa asiaa? Että itsellä ja muilla olisi hyvä olla. Löytäisi oikeanlaisen tavan elää. Syödä, treenata, tehdä töitä, nukkua ja sosialisoida. Jokainen omalla tavallaan.

Koitan itse jakaa tietoa ja inspiraatiota muille kohti terveellisiä elämäntapoja, mutta haluan, että jokainen toteuttaa ne omalla kohdallaan itselleen sopivalla tavalla. Haluan muistuttaa, että oma tapani treenata ja syödä ei välttämättä toimi kenellekään muulle ja lisäksi omat treenimäärät ja ruokavalio ovat tarkoitettu kilpaurheilua varten. Ilman kilpaurheilullisia tavoitteita kaiken voi ottaa paljon rennommin eikä terveellistä elämää tule suorittaa. Muuta pikkuhiljaa pieniä asioita, joista hiljalleen syntyy haluamasi kokonaisuus. Kyse on vain siitä, että tekee koko ajan parempia valintoja, mutta on kuitenkin tarpeeksi joustava.

Eli vastaus otsikkoon; sotkevatko kesän juhlat terveelliset elämäntavat?

Ei.

Voit juhlia tai olla juhlimatta – tee juuri niinkuin sinusta parhaalta nyt tuntuu!

Oma flow alkaa taas löytymään, kun aikaa itselle on löytynyt enemmän ja opin sanomaan ei,

<3

Eevsku

Kuvat Kira <3

Seuraa minua myös snapchatissa (eevsku) ja instagramissa.