KUINKA PÄÄDYIN LAPSUUDEN UNELMA-AMMATTIIN?

Kun sinulta kysyttiin lapsena unelma-ammattia, mikä se oli? Mikä on unelma-ammattisi nyt? Ja mitä teet tällä hetkellä? Onko se lähellä vai kaukana siitä mitä oikeasti haluaisit tehdä? Oletko koskaan miettinyt, että uskaltaisitkin lähteä tekemään asioita, joista nautit täydestä sydämestäsi ja voisit elättää itsesi sillä? Jos saat jo tehdä niin, olen mielettömän onnellinen sinun puolestasi. Jos et, niin haluan kannustaa sinua olemaan rohkea.

Omat unelma-ammattini olivat lapsena urheilija, laulaja ja näyttelijä. Yläasteella ne olivat vielä ammattiurheilija tai laulaja, kunnes opinto-ohjaaja kehotti keksimään jonkun oikean ammatin. Kirjoitin näiden lisäksi paperiin lääkäri. Kukaan ei koskaan kannustanut siihen, että voisin tehdä urheilusta tai musiikista itselleni ammatin vaikka niistä olen aina nauttinut elämässäni kaikkein eniten. Pidän toki myös muiden auttamisesta ja lääkärin ammatti on minusta todella arvostettava, että ei se huono vaihtoehto toki ollut. Se vain ei ollut täysin minua varten. Silti käytin lukiossakin aikaa urheilun, musiikin ja kirjoittamisen sijaan pitkään matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, jotka eivät oikeasti kiinnosta minua yhtään.

Sen sijaan urheilu, musiikki ja kirjoittaminen saavat minut heräämään eloon, tuntemaan eniten. Liikunnan -ja musiikintuntien lisäksi rakastin yläasteella äidinkielen tuntien tarinoiden kirjoittamista. Tarinani olivat aina tarvittavaa pidempiä ja opettaja joutui usein pyytämään minua tiivistämään. Se oli haastavaa. Onneksi saan nyt kirjoittaa juuri niin paljon kuin haluan, heh.

Olen onnekas siinä, että minua on kannustettu urheiluun ja musiikkiin kotoa käsin sekä olen myös kirjoittanut päiväkirjoja jo siitä saakka, kun opin kirjoittamaan. Yläasteelle siirryttäessa oli tehtävä valinta musiikin ja liikunnan väliltä, liikuntapainotteiselle luokalle hakeminen voitti ja panostin vapaa-ajallanikin jatkossa eniten urheilemiseen. Telinevoimisteluun, hiihtoon ja omatoimisiin treeneihin sekä aloitin apuohjaajana lasten voimistelukerhoissa. Laulaminen ja pianonsoittaminen ovat myös aina olleet lähellä sydäntäni, mutta kynnys uudelleen aloittamiseen on kasvanut aika suureksi ja aikakaan ei riitä kaikkeen – tässä pystyn samaistumaan hyvin ihmisiin, joilla on vaikeuksia aloittaa esimerkiksi liikuntaharrastusta pitkän tauon jäljiltä. Se ei ole aluksi välttämättä niin kivaa, kun pitäisi hyväksyä se, ettei ole samalla tasolla kuin vuosia sitten. Taidot palautuvat kuitenkin nopeasti, kun vain jaksaa harjoitella. Ja kaikkein tärkeintä olisi se, että tekeminen on hauskaa! Itsensä haastaminen missä tahansa asiassa tekee hyvää ja mukavuusalueen ulkopuolelta löytyvät ne parhaat kehityskohdat. Onneksi musiikki on kuitenkin vahvasti mukana myös lajissani, jossa vapaaohjelma rakennetaan musiikin ja teeman ympärille.

Mietin välillä sitä, että mitä jos olisikin saanut aina tukea luovalle uralle? Olen itse uskonut omiin kykyihini lapsesta saakka ja minua on tuettu kotona. Kuitenkaan kukaan ei koskaan sanonut, että hei, kyllä susta voi tulla ammattiurheilija jos niin haluat ja teet vain tarpeeksi töitä sen eteen! Muistan sanoneeni sitä usein jo telinevoimisteluaikoina, että haluaisin olla urheilija ja menestyä urheilussa, tehdä siitä ammatin. Muistan kuitenkin myös sen, että ajatuksilleni vähän naureskeltiin. ”Ei se ole mahdollista Suomessa”, ”kannattaa nyt vain keksiä joku oikea ammatti ja opiskella”.

Lukion loppuaikoina tajusin kuitenkin, ettei minusta tule lääkäriä. Tajusin myös ettei minusta tule telinevoimistelijaa, mutta se, että istuisin päiviä, viikkoja ja vuosia lukemassa koulunpenkillä ei ole ainakaan minun juttuni. Minä haluan tehdä, toteuttaa, luoda, liikkua, esiintyä, elää, tuntea. Pidin lukion jälkeen kaksi välivuotta, tein töitä ja olin au pairina Tukholmassa sekä aktiviteettioppaana Kanarialla. Näiden vuosien aikana tajusin, että haluan tehdä työtä liikunnan, hyvinvoinnin ja ihmisten parissa. Tajusin myös, että halusin edelleen kilpaurheilla. Sitä halusin oikeastaan edelleen kaikkein eniten, mutta ei ollut mitään hajua, että miten sitä saisi tehdä kokopäiväisesti ja usko puuttui siitä, että saisin joku päivä vielä tehdä sitä ammatikseni. Tuo haave on kuitenkin ollut niin vahva aina, että en pystynyt päästämään siitä irti.

Liikunnanohjaaja AMK -opinnot Vierumäellä olivat lähimpänä sitä, että saisin elää urheilulla. Päivät opiskeltiin ja liikuttiin mahtavassa porukassa, illat ja viikonloput olivat täynnä omia treenejä sekä voimistelijoiden valmentamista ja ryhmäliikunnan -ohjausta. Muiden valmentaminen ja kouluttaminen on myös ehdottomasti juttuni, mutta olen tajunnut ajan ja energian rajallisuuden kantapään kautta muutamaankin otteeseen ja tällä hetkellä vedän vain yksittäisiä koulutuksia / workshoppeja / luentoja ja hyvin rajatun määrän valmennuksia. Intoa olisi tehdä niin paljon kaikkea, mutta on hyväksyttävä oma rajallisuutensa ja se, että jos jossain haluaa olla paras, niin silloin ei voi säätää montaa asiaa yhtäaikaa. Sen sisäistäminen ja toteuttaminen ei muuten olekaan niin helppoa.

Tajusin siis noin kuusi vuotta sen, että vitsi olisi edelleen maailman hienointa saada olla ammattiurheilija! Uskalsin lähteä tätä ajatusta kohti vaikka en oikein tiennyt miten siihen voisi päästä. Tämä onkin tavoitteen asettamisen yksi tärkeä kohta – ensin sinun tarvitsee ainoastaan tietää mitä haluat, eikä sillä ole vielä mitään merkitystä miten sinne pääsee. Se alkaa pikkuhiljaa kyllä selviämään jos on vain täysin varma siitä, mitä haluaa ja on varmasti valmis tekemään asioita tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

Kun siis jatkoin kilpaurheilijana uudelleen parin vuoden tauon jälkeen, asetin heti korkean (mutta realistisen) tavoitteen itselleni. Reilu vuosi siitä eteenpäin ensimmäisten kilpailujen jälkeen tiesin, että tämä on minun juttuni. Mikään ei ole saanut samanlaista tunnetta aikaiseksi ja kaikki urheilijaan arkeen liittyvä oli juuri sitä mitä halusin. Terveelliset elämäntavat, treenit, kilpailut, esiintyminen, kurinalaisuus ja itsensä haastaminen eivät ole minulle ongelma vaan päinvastoin. Nautin näistä kaikista ja olen valmis pistämään itseni likoon.

Huomasin pian myös sen, että jos urheilun ohella opiskelee, tekee töitä ja koittaa elää ”normaalia nuoren elämää”, ei palautumiselle jää tarpeeksi aikaa. Ilta- ja viikonloppumenoista olin valmis luopumaan jo alusta saakka, sillä urheilu on mennyt kohdallani näiden edelle aina, mutta opintoja ja varsinkin töitä olikin haastavampi saada tasapainoon urheilun kanssa. Sen tasapainon kanssa olen taistellut vuosia ja vuodet 2014 ja 2015 kärsin alipalautumisesta juuri tämän vuoksi enkä päässyt kilpailemaan. Silloin ymmärsin, että vielä on pakko karsia jostain sekä saatava homma rullaamaan niin, että pystyn keskittymään treeneihin, palautumiseen ja varsinkin kilpailujen lähellä pelkkään urheiluun. Näin olisin halunnut tehdä jo kauan sitten, mutta kuten tiedämme, niin raha ei kasva puussa eikä kukaan ole tullut tarjoamaan sponsorirahoja ovelle.

Tajusin, että tarvitsen työn, jota voin tehdä kotoa käsin tai mistä tahansa niin, että ei tarvitse olla koko ajan fyysisesti jossain. Tarvitsen enemmän aikaa lepäämiseen, palautumiseen ja urheiluun keskittymiseen. Päätin alkaa panostamaan valmentamisen lisäksi enemmän sosiaaliseen mediaan, blogin kirjoittamiseen ja itseni brändäämiseen. Tavoitteeni oli päästä tekemään yritysten kanssa töitä niin, että se rahoittaisi ja mahdollistaisi urheilijana elämistä. Olen kirjoittanut blogia jo vuodesta 2010, mutta ammattimaisempaa se on ollut vasta vuodesta 2014. Minulla ei ole ollut oikeastaan mitään hajua miten blogia tai henkilöbrändiä kuuluisi tehdä, mutta onneksi olen ahkeran tekemisen lisäksi törmännyt matkan varrella ihmisiin, joiden kanssa on vähän päässyt asiasta sparrailemaan – suuri kiitos kaikille minua auttaneille! Aloitin tekemään tätä täydestä sydämestäni siksi että saisin urheilla ja jakaa elämääni inspiroidakseni ja auttaakseni muita. Vaikka tällä hetkellä suurin unelmani on omassa urheilu-urassani niin rakastan myös muiden auttamista, kirjoittamista, esiintymistä ja kaikkea blogiin /someen liittyvää. Tämä on nyt myös keino antaa itsestäni, tiedoistani ja taidoistani, koska valmentamiseen ei riitä aikaa. Tiedän, että tulen valmentamaan, kouluttamaan, puhumaan ja antamaan muille paljon sen jälkeen, kun olen ensin saavuttanut tämän hetken suurimman unelmani ammattiurheilijana, huippu-urheilijana.

Sitä eivät kaikki ymmärrä, eikä toki tarvitsekaan. Että tämä on minun unelmani, minun elämäni ja haaveeni. Asia, jota ajattelen joka päivä, joka hetki. En saa sitä mielestäni enkä saa mielenrauhaa ennen kuin pääsen tavoitteeseeni. Moni ehkä ajattelee, että kannattaisi keskittyä johonkin muuhun – tehdä töitä, kasvattaa liiketoimintaa, perustaa perhe… Mitä ikinä. Mutta minä pystyn antamaan muille paljon enemmän, kun annan myös itselleni paljon. Silloin olen parhaimmillani ja ehdin kyllä tämän elämänvaiheen jälkeen tehdä vielä vaikka ja mitä! Tämä mahdollisuus on minulla nyt. Nyt, eikä sitten joskus.

Elän ja hengitän urheilua. Urheilu ja kilpailut ovat minulle niin paljon enemmän, kuin vain urheilua ja kilpailuja. Ne edustavat kaikkensa antamista, periksiantamattomuutta, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta. Sitä, että uskaltaa laittaa itsensä likoon vaikka ei ole mitään varmuutta onnistumisesta. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu, mutta jos ei nyt laita siihen kaikkea, niin onnistumisprosentti on silloin ainakin aika paljon pienempi. Eikö vain?

En vieläkään saa palkkaa treenaamisesta, mutta saan elätettyäni itseni urheilussa sosiaalisen median avulla. Yritysten avulla, jotka osa tietävät tukevansa minua urheilijana, osa tekee kampanjoita bloggaajan roolissa. Molemmat ovat minulle yhtä tärkeitä ja olen superkiitollinen niistä kaikista. Olen pistänyt itseni likoon ja minulla on tässä pelissä sekä kehoni, että mieleni. Oikeastaan koko elämäni. Pistän itseni likoon urheilun lisäksi myös täällä blogissa ja muissa medioissani kuten minua seuranneet tietävätkin. Haluan olla rehellinen, aito ja antaa mahdollisimman paljon ruudun toiselle puolelle. Se on ollut avain siihen, että tässä säilyy myös tekemisen ilo. Haluan, että te tiedätte kuka täällä oikeasti on ja haluan pystyä jakamaan kokemuksiani, osaamistani, tietoani ja energiaani tätä kautta.

Vajaan vuoden ajan olen saanut elää lähes täysin ammattiurheilijan elämää. Pitkään tavoitteenani oli saada merkata kalenteriin ensimmäisenä omat treenit, nukkua niin paljon kuin tarvitsee, käydä säännöllisesti huoltamassa kehoa ja mieltä sekä palkata avuksi ammattilaisia, jotta pääsen joku päivä tavoitteeseeni. Näin olen saanut pääosin tehdä viime toukokuusta saakka, kun valmistuin koulusta ja päätin jättää työreissut vähemmälle. On kuitenkin mennyt pitkä aika, että olen tajunnut olevani vihdoin siinä pisteessä, missä olen aina halunnut olla. En ole osannut nauttia siitä tarpeeksi ja tosiaan kokenut huonoa omaatuntoa siitä, että keskityn nyt enemmän urheilemiseen. Osaksi näitä ajatuksia ja paineita on ehkä tullut ulkoapäin, mutta eniten ne ovat oman pääni sisällä. Koska kaikki asiat ovat lopulta vain meidän oman päämme sisällä.

Tajusin tämän asian hyvin kirkkaasti eilen ja se muutti koko ajatteluni. Miksi en nyt nauti siitä, mihin olen koko elämäni halunnut päästä? Siksikö, että koen muiden ajattelevan tämän olevan väärin? Vai siksi, että joku muu ei ehkä pidä minun tavoitettani niin tärkeänä tai järkevänä? Oli syy mikä tahansa, ei sillä pitäisi olla väliä. Ainoastaan sillä on nyt väliä, mitä minä haluan ja kuinka paljon sitä haluan. Koskaan ei voi olettaa kaikkien muiden ymmärtävän, mutta olisi tärkeää saada ympärilleen niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät. Niitä, jotka eivät kyseenalaista sinun tavoitettasi tai sen tärkeyttä. Pieni kyseenalaistus on toki ihan hyväkin asia, sillä niissä hetkissä näkee kuinka tärkeä se tavoite itselle oikeasti on. Jos joku saa pääsi kääntymään helposti, kannattaakin miettiä tavoitetta uudestaan.

Minun päätäni ei ole saatu käännettyä. Ei yläasteen opo -tunnilla eikä vielä nytkään. Ei edes se, että välillä olen itsekin pitänyt tätä aivan hulluna ja olen ollut todella äärirajoilla. Aina ei ole ollut rahaa maksaa avusta jota tarvitsisin tai käyttää aikaa niin paljon lepäämiseen kuin pitäisi, kroppa ei ole toiminut ja olen välillä kokenut epäonnistuneeni suuresti, mutta silti en ole pystynyt luopumaan tästä unelmasta. Kaiken sen jälkeen, mitä olen tässä matkallani kokenut on vain vahvistanut minulle sen, että kyllä minä haluan tätä aivan äärettömän paljon. Niin paljon, että aion nyt taas kerran uskaltaa pistää tähän peliin vähän enemmän kuin aiemmin.

Elämä on valintoja täynnä ja minun valintani on nyt urheilu. Täältä somesta en katoa mihinkään vaan haluan jakaa teille jatkossakin ajatuksiani ja rohkaista teitäkin tekemään pelottavia asioita. Ne ovat loppujen lopuksi niitä, jotka antavat eniten. Kiitos kun olette matkassa mukana ja lupaan antaa takaisin niin paljon kuin kykenen tämän matkan aikana, joka on opettanut ja antanut minulle enemmän kuin mikään muu koulu <3 Uskaltakaa uskoa teidän omiin haaveisiin ja ennen kaikkea toteuttaa niitä!

Kiitos Ilkka. Kiitos kaikki ihmiset, yritykset ja te seuraajat, jotka ymmärrätte ja tuette tätä matkaa!

<3

Eevsku

Kuvat Katarina Kirvesmäki

Vaatteet Adidas

SEURAA MYÖS

INSTAGRAM: EEVSKU

SNAPCHAT: EEVSKU

FACEBOOK.COM/EEVSKU

Continue Reading

TESTISSÄ: SANNAN RUOKAKASSI – SISÄLTÄÄ ALEKOODIN

  • Kaupallinen yhteistyö Sannan Ruokakassi


Kuinka moni huomaa syövänsä viikosta toiseen hyvin samanlaista ruokaa? Välillä kiireen keskellä kunnollisten kauppaostosten teko ruokailujen suunnittelusta puhumattakaan helposti jää ja silloin myös sortuu helpommin heikompiin valintoihin ja esimerkiksi valmisruokiin tai herkkuihin kunnollisten aterioiden sijaan. Itselläni ruokailujen suunnittelu ja kaupassakäynti tulevat aika selkärangasta, koska se on tärkeä osa uraani ja elämääni, mutta oma haaste on ehdottomasti siinä, että tulee syötyä välillä yksipuolisesti kotona kokatessa. Sitä on niin helppo ostaa ne samat ruoka-aineet ja aika usein myös käy niin, ettei ”ehdi” lähikauppaa isompaan kauppaan ostoksille, jolloin valikoimakin on tietysti suppeampi.

Olen jo pitkään miettinyt, että miten asiaa voisi ulkoistaa ja katsonutkin läpi erilaisia palveluita, joissa voi tilata kauppaostokset suoraan netistä kotiovelle toimitettuna. Tällainen helpottaa huomattavasti kiireistä arkea ja voisin kuvitella varsinkin perheiden kohdalla tällaisen palvelun käyttöönottamisen hyvin hyödylliseksi! Nyt pääsinkin testaamaan yhden tällaisen palvelun, Sannan Ruokakassin. Tämä eroaa monista palveluista sillä, että siinä on valmiina suunniteltuna kokattavat ateriat ja kotiovelle tuodaan vain ne tuotteet, mitä näiden kyseisten aterioiden valmistamiseen tarvitset. Jotain perustarvikkeita täytyy tosin olla kotona, mutta kyllä varmaan melkein jokaiselta esimerkiksi oliiviöljy, suola ja pippuri löytyvät. Ja jos ei, niin ne on hyvä itse käydä kipaisemassa kotiin ruoanlaittoa varten!

Sannan Ruokakassin kohdalla ei siis tarvitse käyttää itse aikaa ollenkaan sen pohtimiseen, että mitä tulevalla viikolla syötäisiin. Kasseja löytyy erilaisiin tarpeisiin; Perhekassi, Perhekassi Gluteeniton, Pikakassi ja Hedelmäkassi. Ruokakassin voi tilata ilman mitään sitoutumispakkoa ja tilauksen voi peruuttaa koska tahansa 7 päivää ennakkoon. Ruokakassit toimitetaan kotioville maanantaisin ja tilaus täytyy tehdä viikkoa ennen ensimmäistä haluttua toimituspäivää. Tilaamisesta voi siis pitää koska tahansa taukoa tai vaihtaa toiseen kassiin! Omiin tarpeisiin sopivin vaihtoehto on Pikakassi kahdelle ja sellainen olikin ilmestynyt ovelleni maanantai-iltana. Sain arvioidusta toimitusajasta erikseen tekstiviestin ennakkoon pari päivää aiemmin, mutta kun en juuri silloin ollut vielä ehtinyt kotiin, niin kassi odotti oven edessä kotiin saapuessani.

Sitten tulevalle viikolle oli tiedossa kokkailua, jota hieman etukäteen jopa stressasin, mutta sujui lopulta paljon ajateltua nopeammin ja helpommin. Oli oikeastaan todella kiva vain tehdä ilman, että olisi tarvinnut suunnitella, etsiä reseptejä ja kaupassa käynnistä puhumattakaan. Tämä todella säästi aikaa ja ruoat yllättivät positiivisesti. Omassa arjessani tulee tosiaan tehtyä aikalailla samalla kaavalla ruokaa ja ainoastaan viikonloppuisin on enemmän aikaa käyttää ruoanlaittoon. Tämä oli erittäin mukavaa vaihtelua ja vielä mukavampaa siitä teki se, että kutsuin aina jonkun ystäväni kanssani syömään! Tässä tuli samalla kokkailtua hieman monipuolisemmin ja nautittua ruoanlaiton lisäksi myös itse ruokailusta hyvässä seurassa.

Tämän tilaamani Pikakassin reseptit ovat suunniteltuja kahdelle hengelle ja olivat aika hyvänkokoisia annoksia. Tämän kassin voisi ihan hyvin tilata myös vain itselleen, sillä toisen annoksen voisi vaikka pakata seuraavaksi päiväksi mukaan evääksi. Ainakin tuon kyseisen viikon ateriat olivat todella hyviä ja raikkaita vaikka kasviksia kaipaankin itse enemmän ja monipuolisemmin. Niitä voi kuitenkin helposti lisätä itse tai syödä enemmän muilla aterioilla. Nämä annokset sopivat todella hyvin nopeutensa vuoksi lounaaksi kesken työpäivää, mutta olisivat myös helppoja valmistaa työpäivän tai iltatreenin päätteeksi.

Oma viikon lempparini oli ehdottomasti kreikkalainen kanawrap tzatzikilla, mutta olivat kaksi muutakin ateriaa (katkarapu-mozzarella pasta & mausteinen kanapihvi bulgurilla) todella hyviä. Tein 95 % ohjeiden mukaan, mutta esimerkiksi ohjeissa ollutta valkoviinietikkaa minulla ei ollut ja se ei kyllä ainakaan omasta mielestäni vaikuttanut makuun. Ja kanapihvit tein pannulla paistamisen sijaan uunissa ilman korppujauhoja. Näissä on siis pientä modauksen varaa oman maun mukaan, mutta jos ei halua sooloilla yhtään niin voi vain noudattaa tarkasti ohjeita ja pääsee ainakin satavarmasti toivottuun lopputulokseen.

MITEN SANNAN RUOKAKASSI SIIS TOIMII?

  • Valitse sinulle sopiva ruokakassi ja tilaa se suoraan netistä ilman sitoutumista mihinkään
  • Saat seuraavana maanantai-iltana kotiovellesi ruokakassin resepteineen ja raaka-aineineen – jos et ole juuri silloin kotona niin kassi jätetään kotiovellesi odottamaan
  • Nauti helposta ja nopeasta tavasta tehdä terveellistä ja herkullista kotiruokaa!

OMAT PLUSSAT JA MIINUKSET

+ Yllätyin positiivisesti Pikakassin sisällöstä ja resepteistä, jotka olivat lupauksen mukaan todella helppoja ja nopeita valmistaa sekä sopivat myös urheilijan ruokavalioon

+ Pikakassin 3 ateriaa /viikko on mielestäni sopiva määrä, kun syömässä on useimmiten 1-2 henkilöä

+ Kotimaisten tuotteiden suosiminen ja sesonkiajattelu raaka-aineiden valinnassa

+ Hävikin vähentyminen

+ Suunnitteluun ja kaupassakäyntiin menevän ajan voi käyttää muuhun

+ Kokkailu oli mukavaa ja tätä ”kutsu kaveri syömään” -konseptiani voin kyllä suositella

+ Inspiraatiota ja intoa tehdä ruokaa monipuolisemmin ja muistaa kokeilla muutakin kuin niitä omia tuttuja ja turvallisia vaihtoehtoja

+ Tietää paljon rahaa menee ruokalaskuun ja helpompi näin pysyä kärryillä omasta taloudesta

– Toimitusajat voivat olla joillekin haastavia, mutta ainakin nyt omalle kohdalleni tuo onnistui todella hyvin vaikka en juuri kotona ollutkaan kassin toimistusaikana

– Pikakassia ei ole ainakaan vielä saatavilla gluteenittomana / maidottomana ja tämä voi olla osalle haaste vaikkakin jos joku ei näitä voi syödä niin ne ovat aika helposti korvattavissa sitten jollain muulla eikä vaikeuta silti kokonaisuutta

– Seuraavan viikon ateriat olisi kiva nähdä nettisivuilla tilatessa, mutta tällä hetkellä niitä voi kurkkia Sannan Ruokakassin instargram -tililtä @sannanruokakassi

Suosittelen kyllä ehdottomasti kokeilemaan ja ottamaan tämän vaikka pienenä haasteena itselleen siinä, että uskaltaa avartaa omaa kokkailurepertuaariaan! Voin kyllä kuitenkin sanoa kaikille, jotka epäilevät omia kokkailutaitojaan, että nämä eivät oikeasti vaadi mitään masterchef -suorituksia ja aikaa jokaiseen valmistukseen meni alle 30 minuuttia. Tulet vain säästämään aikaa (sekä luultavasti rahaa), kun joku on tehnyt suunnittelutyön puolestasi ja saat raaka-aineet sekä ohjeet ovellesi.

Kun kokeilet palvelua nyt, niin saat tällä koodilla EEVSKU17  8€ alennuksen ensimmäisestä tilauksestasi! Sivuilta pystyt tarkistamaan onko palvelua tällä hetkellä sinun postinumeroalueellasi.

Tilaamaan pääset tästä.

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

<3

Eevsku

Continue Reading

KEHUMISEN KAUNEUS

  • Kaupallinen yhteistyö Dove


Kuinka usein kehut ihmisiä ympärilläsi ja miltä kehuminen tai kehujen saanti sinusta tuntuu? Itse muistan olleeni joskus aika huono vastaanottamaan kehuja ja ehkä myös huonompi niitä antamaan kuin nykyään. Käännekohta tämän osalta omassa ajattelussani tapahtui lukioikäisenä, kun silloinen hyvä ystäväni näytti esimerkillään, kuinka toisen vilpitön kehuminen sujuu. Hän kehui lähes aina nähdessämme, joko ulkonäköön tai tekemiseen liittyvää. Se tuntui hyvältä, mutta muistan myös kuinka vaikeaa oli välillä ottaa niitä kehuja vastaan. Vähättelin usein kehuja saadessani ja huomaan kyllä välillä tekeväni sitä edelleenkin, kuitenkin olen tässä jo paljon parempi. Sitä on ihan pitänyt opetella, että jos joku kehuu, niin osaa ensinnäkin ottaa sen tosissaan, iloita siitä ja kiittää. Ja kun on alkanut kehumaan itse myös paljon muita, niin sitä hyvää saa aina takaisinpäin. Aina. Ja kaikessa. Uskon siihen, että saat mitä itse ulospäin annat ja tämä pätee myös kehumisen suhteen. Mitä siis jos ottaisikin itse täysin vastuun siitä, mitä haluaa enemmän omaan elämään?

Dove lanseeraa pian uuden suihkutuotesarjan, jonka yhtenä teemana on meidän kaikkien erilaisuuden juhlistaminen sekä toisten kehuminen. Nyt tavoitteena on levittää kehumista ympärille ja toivottavasti tästä lähteekin hyvä kehumisenergia liikkeelle! Doven tuotteiden takana on muutenkin Real Beauty -filosofia ja he haluavat tuoda esille meidän erilaisuutemme ja erinäköisyytemme hienoutta. Haluan tämän tekstin myötä haastaa myös teidät kaikki kehumaan ympärillänne olevia ihmisiä; töissä, koulussa, kotona ja vaikkapa kaupan kassalla! Voisin kehua heti niin monia ihmisiä, jotka ovat elämässäni ja myös monia ketä en vielä tunne, mutta tänään kehun tässä tekstissä yhtä ihanaa naista, kuka on hyvä ystäväni ja kollegani.

Kuvat: Katarina Kirvesmäki

Olemme itseasiassa tunteneet vasta muutaman vuoden, mutta hän on yksi läheisimmistä ihmisistä elämässäni monestakin syystä. Hän on mielettömän inspiroiva nainen, kenen kanssa tuntuu aina siltä, että kaikki on mahdollista. Kun me olemme samassa tilassa, hyvä energia vähintään tuplaantuu ja ajantaju katoaa. Olemme viettäneet yhdessä aikaa useaan otteeseen päiviä putkeen ja tuntuu aina siltä, kuin aika loppuisi kesken. Tämän naisen kanssa olen voinut olla matkalla niin, että hän on raskaana ja minä valmistaudun kilpailuihin ja vaikka elämäntilanne ja focus asioissa oli erilainen, niin siinä ei todellakaan ollut eikä ole edelleenkään mitään ongelmaa! Meidän kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia tai haluta täysin samoja asioita ja silti voimme olla toistemme parhaita ystäviä, työkavereita ja kumppaneita.

Hän on rohkea, iloinen, positiivinen, ystävällinen ja aivan mielettömän ahkera. Vahva, päättäväinen ja itsenäinen nainen oikeilla arvoilla, joka osaa olla tarvittaessa myös rento ja huoleton. Perhe, terveys ja hyvinvointi on hänelle tärkeää ja se todella näkyy sekä kuuluu. Tuntuu, että tämä nainen pystyy ihan mihin vain hän ikinä ryhtyykin! Ja näinhän se onkin, kuten meidän jokaisen kohdalla kun löydämme oman juttumme. Hän on menestynyt yrittäjä, bloggaaja, valmentaja, mutta ennen kaikkea ihana ja kaunis ihminen sekä sisältä, että ulkoa. Äiti, vaimo, sisko, ystävä. Arvostan ihmisissä aitoutta, rehellisyyttä ja luotettavuutta ylitse muiden ja hänestä nämä löytyvät.

Olen hänen myötään saanut paljon itselleni inspiraatiota, uskoa, tukea ja energiaa. Monesti niinä hetkinä kun se on ollut erittäin tarpeen, mutta myös niissä hetkissä, missä onnistuu ja siitä saa iloita. Se, että pystyy aidosti iloitsemaan muiden puolesta on aivan mielettömän upea ominaisuus ihmisessä! Olen myös nähnyt, kuinka perhe-elämä yhdistyy yrittäjän ja urheilijan elämään jos näin haluaa – kyse on priorisoinnista ja asioiden tekemisestä eikä vain niiden puhumisesta. Mikään ei tule helpolla ja sen tämä nainen tietää myös. Hän pitää itsestään huolta, jotta pystyy antamaan ympärilleen paljon. Yksi asia jonka olen hänen ja hänen perheensä kanssa konkreettisesti huomannut on se, että kun keskittyy hyvään energiaan ja lähettää sitä ympärilleen, se on myös se mitä saa takaisin.

Meitä yhdistää hänen kanssaan todella moni asia vaikka olemme myös monessa asiassa erilaisia. Me kaikki olemme ja se on rikkaus. Meidän ei tarvitse olla samanlaisia vaikka toki usein hakeudumme ainakin samankaltaisten ihmisten luo. Mutta halusit ympäristöltäsi tai elämältäsi sitten mitä tahansa, niin muutos ja asioiden tekeminen lähtee aina ensin sinusta itsestäsi.

Ja jos et vielä arvannut kenestä upeasta naisesta tekstissäni oli kyse, niin hän on tässä seuraavassa kuvassa.

Nanna, olet mielettömän upea ja inspiraationi monessakin asiassa! Me tullaan tekemään yksin ja yhdessä upeita juttuja, kiitos kun olet! ♡

(kuva Nannan blogista)

Ketä sinä voisit kehua tänään? Olisi ihanaa, jos täyttäisitte kommenttiboksia kehuilla ja hyvällä fiiliksellä – voit päättää aivan vapaasti ketä kehut!

Aurinkoista perjantaita teille kaikille ja suuri kiitos myös teille jokaiselle blogini seuraajalle!

Eevsku

Continue Reading